Espoo haukkoi happea jo ennen koronaa

Espoon tilinpäätöksessä 2019 kerrotaan, että Espoo takoo jatkuvasti alijäämäistä tulosta. Tilanne siis oli tämä jo ennen koronaa. Syynä huonoon tilanteeseen on ollut menojen kasvu ja verotulojen heikko kehitys. Suomeksi: Espoon asukasluku kasvaa vuosi vuodelta, mutta verotulot eivät. Palvelujen tarve kasvaa, tulot eivät.

Espoossa toimii kansainvälisiä yrityksiä ja työperäinen maahanmuutto on ollut jopa toivottavaa, sekä tervetullutta. Se mikä kuitenkin Espoon tilanteessa huolettaa on Espoon heikkenevä taloustilanne muuttovoitosta huolimatta. Espoon muuttovoittoa ei voi kutsua kovin suureksi voitoksi, jos se aiheuttaa enemmän kustannuksia esimerkiksi tukien muodossa, kuin tuloja maksettujen verojen muodossa. Espoon työttömyysaste on likimain maan keskiarvoa. Huolestuttavaa kuitenkin on, että jo 2018 lopussa suomalaistaustaisen Espoolaisen työttömyysaste oli huomattavasti matalammalla tasolla (5,9%), kuin ulkomaalaistaustaisten (16,6%). Espoo on saanut muuttovoittoa edellisvuosina noin 6000 asukkaan verran. Espoon Tilastot ja tutkimukset tiedote kertoo, että kasvusta tämän vuoden tammi- lokakuussa 90% väkiluvun kasvusta on ollut vieraskielistä. Väestöä lisäsi eniten tammi- syyskuussa maahanmuutto Pohjois- ja EU-maiden ulkopuolelta.  Työttömyystilasto on muutaman vuoden takaa, mutta tilanne on tuskin vieraskielisen väestönkasvun myötä lähtenyt parempaan suuntaan.

Espoossa rakennetaan kaupunkia urakalla. Viime vuonna asuntoja valmistui 445 asuntoa enemmän, kuin vuotta aiemmin. Mikäli kaupunki kasvaa pääasiassa ihmisillä, joilla ei ole varaa näihin asuntoihin, tulee asuntotuki avuksi. Näyttää siis siltä, että mitä enemmän uusia asuntoja rakennetaan, sen enemmän vuokrat ja hinnat nousevat. Nyt on sijoittajien markkinat.

Espoolla näyttää olevan paljon kaupunkia kehittäviä hankkeita meneillään. Espoo kaipaa kuitenkin nyt ison mietintämyssyn väestönrakenteen muutoksesta johtuen. Espooseen muuttavien tulee saada kiinni Espoolaisesta elämästä, päästä työllistäviin hankkeisiin, oppia kieltä, kotoutua ja päästä maksamaan veroa, sekä rakentamaan (toivottavasti) kehittyvää Espoota. Mitä pidempään ihminen on turvaverkon varassa, sitä todennäköisemmin hän sinne jää. Tähän resursoiminen olisi järkevämpää, kuin uuden ratikan rakentaminen, jos väestökehitystä katsoo.

https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset/Vaesto_ja_vaestonmuutokset/Vaestorakenne_ja_vaestonmuutokset(340)

https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset

https://www.espoo.fi/fi-fi/espoon_kaupunki/tietoa_espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset/Tyossakaynti_tyottomyys_ja_elinkeinot

https://www.espoo.fi/fi-fi/espoon_kaupunki/paatoksenteko/talous/tilinpaatokset

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu