Mitä olemme valmiita maksamaan ammattitaidosta

Mediassa jälleen hoitajien palkat puhuttavat ja Tehy Rytkösen muodossa vetoaa Suomen hallitukseen. Keväällä lähes jokainen hoitaja vetosi Rytköseen ja luottivat siihen, että periksi ei anneta.

Kävi korona ja hoitajat saivat jälleen perääntyä olemattoman arvostuksen tyhjiöön nuolemaan jo pitkään auki olleita taisteluruhjeita. Oma sopimus tuntui keväällä laihana lohtuna siihen nähden, kuinka kauan hoitajille kuuluvasta arvostuksesta on taisteltu.

Hoitajat tekevät raskasta ja vastuullista työtä. Virheitä ei sallita, venyä pitää, mutta väsymys ei saa näkyä. Mitä vastaan tulee, se hoitajan pitää kestää fyysisessä ja henkisessä mielessä ja taas mennään.

Tiedän, että tätä lukiessaan osa taas ajattelee, että ala on ollut oma valinta. Alan houkuttelevuus heikkenee jatkuvasti, eikä nuorten intoa suunnata hoitoalalle lisää ”itsepä olet alasi valinnut”- höpisijät. Höpinän sijasta pitäisi voida olla kiitollinen heistä, jotka alalla edelleen pysyvät todellisuuden iskettyä tajuntaan. Itse sanoisin ”kiitos, kun olette”. Työssä pysymisen vaakakupissa on usein oman itsensä arvostaminen, kuten jaksaminenkin ja muiden auttaminen. Mikäli vaakakupissa olisi itsensä arvostaminen ja työn arvostus palkan muodossa, olisi tilanne aivan toinen. Tämä vaakakuppi toimii usein muilla aloilla paremmin, kuin hoitoalalla, sillä palkka usein suhteutetaan työn vaativuuteen.

Yksi ratkaisuehdotus, jota olen kentiltä kuullut on se, että palkataan lisää hoitajia, niin työ ei ole niin kuormittavaa. Ainoa ongelma on se, että tämä asia tulisi ratkaista palkan lisäksi. Mistä palkataan hoitajia, jos ala ei houkuttele ja alalta poistuu ihmisiä enemmän, kuin sinne on tulijoita. Ulkomailta?

Suomalainen hoitotyö on laadukasta ja meillä on kielitaitoisia osaajia maassa. On surullista, että se näyttää siltä, ettei heistä olla valmiita pitämään kiinni. Oikea arvostus puuttuu. Uskoisin, että tulee kalliimmaksi kotouttaa Suomeen halvempaa työvoimaa, kuin nostaa nykyisten osaajien palkkoja. Kysynkin, mitä olemme valmiita maksamaan laadukkaasta hoidosta.

Resurssit ovat julkisella puolella valtava ongelma. Resursseja voisi kenties säästää sotessa raskaasta hallinnosta. Yksi työhyvinvointia parantava asia on se, että työntekijä saa itse vaikuttaa esimerkiksi työnsä sisältöön ja suunnitteluun. On surullista, jos näemme hoitajat samanlaisena, samoja asioita tekevänä massana, vaikka jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Meillä on rautaisia ammattilaisia sotekentillä. Toivottavasti myös jatkossa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu