Alaikäisten tekemät väkivaltarikokset huolestuttavat

Pysähdytään, hiljennytään ja sytytetään kynttilä jokaiselle väkivallan kohteeksi joutuneelle lapselle ja heidän omaiselleen.

Olemme saaneet viime aikoina seurata mediasta useita alaikäisten lasten ja nuorten tekemiä väkivallantekoja. Yksi näistä on ollut koko kansaa järkyttänyt Koskelassa tapahtunut surma, joka on pysäyttänyt meidät pohtimaan kysymystä miksi. Erittäin huolestuttavaa ja hälyttävää on, että alaikäiset lapsemme ja nuoremme näkevät väkivallan toimintamalliksi ja ratkaisukeinoksi eri tilanteissa. Nuorten tekemät väkivallanteot ovat hätähuuto nuorten pahoinvoinnista, johon emme ole yhteiskunnassamme pystyneet riittävsti vastaamaan. Olemme epäonnistuneet lasten suojelemisessa.

Nuorten tekemien väkivallantekojen taustalta ei ole löydettävissä yhtä selittävää tekijää. On kuitenkin havaittu, että alaikäisten tekemien väkivallantekojen taustalla on usein syrjäytymistä ja erilaisia päihteitä. Nuoret suhtautuvat päihteisiin entistä myönteisemmin ja tämä ajattelutavan muutos on suuri huolenaiheemme.  Suurella osalla väkivaltaan syyllistyneellä lapsella on taustallaan myös koettua perheväkivaltaa ja perhepiirin ongelmallista päihteidenkäyttöä. Yhteiskunnassamme ei ole kyetty puuttumaan riittävästi näihin erilaisiin riskitekijöihin, jotka ovat usean väkivallanteon taustalla.

Sosiaalisen median tuomat vaikutteet väkivaltamyönteisyyteen näyttävät nuorten keskuudessa myös lisääntyneen. Tutkimusten valossa on nähtävissä, että jo viiden minuutin surffailu sosiaalisessa mediassa aiheuttaa levottomuutta ja keskittymiskyvyn herpaantumista. Sosiaalisen median käytöllä on nähty olevan yhteys kontrollin menettämisen ja väkivaltaisen käytöksen kanssa. Meidän on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota nuorten viettämään aikaan sosiaalisessa mediassa ja sieltä saatuihin vaikutteisiin ja ajattelumalleihin. Vaikka sosiaalinen media on nykypäivänä keskeinen osa lasten elämää, tulee lapsilla ja nuorilla olla myös muuta mielekästä vapaa-ajan tekemistä, jossa he saavat purata energiaansa, kokea onnistumisia ja luoda uusia ystävyyssuhteita.

Olemme liian erkaantuneita lastemme ja nuortemme elämästä. Kouluissa vaativat oppilaat vievät koko opettajan huomion, jolloin muut oppilaat jäävät täysin vaille huomiota. Kotona nuoret viettävät aikansa pitkälti omassa huoneessaan sosiaalisessa mediassa surffaillen. Nuorten pahoinvointi ja mielessä pyörivät ajatukset jäävät siis usein täysin vaille aikuisen huomiota. Nuoret myös tuottavat itse kokemustaan siitä, ettei heillä ole ketään, joka kuuntelisi tai jolle asioista kertoisi. Meidän tulee kohdata jokainen nuori, kuunnella, olla läsnä ja antaa nuorelle aikaa. Näin voimme saavuttaa yhteyden nuoren kanssa ja päästä hänen ajatusmaailmoihinsa käsiksi.

Yksikin väkivallan kohteeksi joutunut lapsi ja nuori on liikaa.

Nita Austero

Lastensuojelun ammattilainen, yhteiskuntatieteilijä

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu