Keskusliikeiden elintarvikkeiden verkkokauppa ei vielä ulotu rakenteisiin

 

Näinä korona-aikoina ruuan verkkokaupalle on tullut aivan uusia syitä. Kun ei tarvitse käydä kaupassa, monta mahdollista tartuntariskiä jää pois.

Joutuu kuitenkin kysymään, miksi päivittäistavaroiden verkkokaupan tuotteet kerätään kaupassa? Lehtitietojen mukaan keräys on ruuhkaantunut. Keskusliikkeet valittavat vaikeutta palkata riittävästi ruokakassien kerääjiä kauppaan.  Kerääjät sanovat kävelleensä yli 15 km päivässä.

Toimitusajat ovat venyneet yli viikkoon. Tilasin muutama kuukausi sitten Kiinasta kengät. Ne tulivat kahdessa päivässä perille!

Kun verkkokaupan eräänä tarkoituksena pitäisi olla monimutkaisen jakelutien yksinkertaistaminen, keskusliikkeiden keräilyverkkokaupassa on jakelutiehen saatu aikaan yksi uusi porras lisää. Tämä ei voi olla kovin kustannustehokasta.

Keräily valintamyymälässä ja kuljetus kotiin on suurin yksittäinen logistinen tapahtuma. Tämän asiakkaat tekevät itse ja omalla kustannuksellaan.  Ainakaan kustannussäästöjä ei saada aikaan sillä, että nyt palkkatyöllä tehdään sellaista, mitä asiakkaat ovat tehneet periaatteessa ilmaiseksi. Kehitys on päinvastainen kuin esim. IKEA:ssa, jonka kustannustehokkuus perustuu osin siihen, että innokkaat asiakkaat tekevät kokoamistyön verovapaasti kodeissaan.

Jo nyt on näkyvissä se, että verkkokaupat, jotka ohittavat keskusliikkeet ja vähittäiskaupan kokonaan, lisäävät markkinaosuuttaan. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi Kauppahalli 24 ja EKA-verkkokauppa. Sen lisäksi, että välistä jää pois kaksi jakeluporrasta, matka kuluttajille lyhenee merkittävästi. Keskusliikkeiden jakelujärjestelmään pohjautuvissa systeemeissä tuoretuotteetkin saattavat matkustaa viikon ennen tuloa kauppaan. Yllä mainitsemissani, ”todellisissa” verkkokaupoissa tuoretuote saattaa olla kuluttajalla ennen kuin se on edes toimitettu keskusliikkeiden varastoon.

Lisäksi näihin todellisiin verkkokauppoihin sisältyy esimerkiksi profilointi, jossa asiakkaalle aiempien ostosten perusteella pystytään tarjoamaan juuri hänen tarpeisiinsa sopivia tuotteita.

Miksi keskusliikkeet rakentavat verkkokaupan vähittäiskaupan varaan? Syynä keskusliikkeiden käytäntöön taitaa olla se, että kun on rakennettu miljardeja maksaneet jakelujärjestelmät, niistä pidetään viimeiseen saakka kiinni. Erityisesti verkkokauppaan soveltuvien ratkaisujen kehittäminen viivästyy, koska se tekee osan keskitetyistä jakelujärjestelmistä tarpeettomia.

Päivittäistavarakauppa näyttää jakautuvat yhtäältä verkkokauppaan, josta ostetaan pääosa tuotteista, ja sitten pieniin kivijalkakauppoihin, josta ostetaan täydennykset. Englantilainen konsulttitoimisto ennustaa, että perinteiset hypermarketit katoavat päivittäiskaupasta vuoteen 2040 mennessä. Suomessakin tämä ilmiö on jo havaittavissa; perinteiset tavaratalot ovat vaikeuksissa. Minusta oli järkyttävää nähdä, että käydessäni jokin aika sitten USA:ssa aiemmin kukoistaneet kauppakeskukset olivat suurelta osin autioituneita.

Jos yllä oleva analyysini on oikea, olemme vakavan ongelman edessä. Keskusliikkeet laiminlyövät todellisen verkkokaupan kehittämisen niin kauan, kunnes se on myöhäistä. Kansalliset ja kansainväliset verkkokaupan osaajat ottavat markkinat haltuunsa.

Elintarvikkeiden verkkokaupassa ja sen kehittämisessä me suomalaiset olemme auttamattomasti jälkijunassa. Osaksi siksi, että keskusliikkeillä ei ole ollut riittävää kannustinta verkkokaupan kehittämiseen. Toivottavasti koronaepidemia saa aikaan sen, että keskusliikkeet alkavat kehittää todellista verkkokauppaa, eikä vain yrittää liimata verkkokauppaa vanhojen rakenteiden päälle.

 

Olaus

Olen ollut professori, dosentti ja yliopistonlehtori Helsingin Yliopiston taloustieteen laitoksella. Nyt eläkkeellä. Alani on maa- ja elintarviketalouden markkinointi. Tutkin markkinoiden toimintaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu