Feminismi oikeistolaisen näkökulmasta

Intersektionaalinen feminismi on hallituksen uuden tasa-arvo-ohjelman kantava ajatus”. Siis mikä on?!

 

Feminismi on aiheuttanut vuosikausia erilaisia tunteita ihmisissä. Eikä tämäkään kerta ollut poikkeus. Monelle pelkkä feminismi-sana on punainen vaate silmien edessä, puhumattakaan siitä kun sen eteen lätkäistään vielä täysin vieras sana. Johan siinä perehtyneempikin henkilö säikähtää.

Feminismi yhdistetään usein vasemmistolaisuuteen. Moni vasemmistolainen puolue on julistautunut feministiseksi järjestöksi, ja onhan meillä Suomessa myös Feministinen puoluekin. Kuitenkin oikeistopuolueissa feministisyys ja feminismi tuntuu nostavan ihokarvat pystyyn ja mielen taisteluasentoon. Joten minä – kokoomuslainen oikeistoliberaali feministi – haluaisin jakaa omat ajatukseni.

Wikipedian mukaan ”Feminismi on sosiaalisista ja poliittisista liikkeistä sekä ideologioista koostuva kokonaisuus, joita yhdistää yhteinen päämäärä: saavuttaa poliittinen, taloudellinen, henkilökohtainen ja sosiaalinen sukupuolten tasa-arvo”. Eli tiivistettynä, päämääränä on saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo. Kuulostaa järkevältä, eikö näin? Missä siis ongelma?

Olen huomannut sen, että useimmille ongelmana ei ole feminismi aatteena ja ajatuksena – ongelmana ovat itse feministit. Usein juuri ne äänekkäimmät ja radikaaleimmat saavat eniten palstatilaa, joka taas johtaa ajatukseen siitä, että kaikki feministit ovat radikaaleja. Feministiyttään korostavat myös eniten poliittisen liberaalivasemmiston edustajat. Tämä on omiaan luomaan kuvaa kaikista feministeistä vasemmistolaisina. Vaikka oikeistoliberaalit kannattavatkin sukupuolten tasa-arvoa, eivät he silti puhu itsestään feministeinä. Siksi ristiriitoja syntyy helposti – saatetaan ajaa samaa asiaa, mutta eri termein (ja mahdollisesti eri keinoin)

Toinen huomioon otettava asia on se, että oikeistolaisuus ja vasemmistolaisuus näkyvät vahvasti oman mielipiteen takana. Vasemmistolla on eri keinot sukupuolten välisen tasa-arvon kehittämisessä kuin oikeistolla. Kun tämän ajatuksen yhdistää siihen, että feminismi-sanaa käytetään enemmän poliittisessa vasemmistossa, on sekasorto valmis. Käytännössä ulkoapäin katsottuna näyttää siltä, että feministien mukaan ainoa keino saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo on vasemmistolaisuus. Ja tämähän ei ole totta. Monesti vasemmistolaisuudessa korostetaan sitä, että lopussa kaikkien pitää olla samalla viivalla. Oikeistolaisena taas ajattelen, että lopun sijaan pitäisi päästä lähtemään samalta viivalta ja omalla työllään mennä niin pitkälle, kuin itse kokee parhaaksi.

Mitä feminismi sitten on minulle? Yksinkertaisesti: sukupuolten välistä tasa-arvoa. Sitä, että kenenkään arvo ei perustu pelkkään sukupuoleen. Sitä, että työhön valitaan oikeasti luonteeltaan ja koulutukseltaan paras eikä vain sukupuolen perusteella. Sitä, että voin tehdä politiikkaa ilman, että saan kuulla olevani vain ”tyhmä blondi”. Sitä, että jokainen saa olla ylpeä itsestään juuri sellaisenaan kuin on.

Minulle ei tuota ongelmaa se, että kutsutko itseäsi feministiksi, egalitaristiksi, tasa-arvon kannattajaksi tai oletko kutsumatta itseäsi miksikään. Kunhan et näe itseäsi muita parempana vain sukupuolesi vuoksi.

Olivia Lahtinen

Hej! Olen Olivia Lahtinen, 18-vuotias kotkalainen. Päivät kuluu lukio-opiskeluissa, vapaa-aika taas yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Olen nuorisovaltuutettu, Kaakkois-Suomen Kokoomusnuorten viestintävastaava, sekä olen mukana Kokoomusnuorten hyvinvointipolitiikan johtoryhmässä. Jos siulla on mitään kysyttävää, niin Twitteristä löydät mut helpoiten!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu