Raahe on näppärä merenrantakaupunki

Olen käväissyt monissa Suomen länsirannikon suurehkoissa, keskisuurissa ja pienissä kaupungeissa. Olen ajanut ainakin sata kertaa Raahen ohitustietä ja vähäisten pistäytymisten perusteella olen kuvitellut, että siinä se kaikki onkin. Eihän Raahesta eikä sen vanhasta kaupungista, ei sen merenrannasta puhuta paljon. Muistetaan Naantali, Rauma, Kristiinankaupunki, Vaasa ja Pietarsaarikin.

Raahe on parhaaseen loma-aikaan hiljainen. Hotellimme on Forenom, uudistettu, siisti ja selkeä ja jopa kävelykadun varrella. Kahvilakulttuuri ei ole saavuttanut Raahea ja tori on helteisenä aamunakin tyhjä, tai tyhjä juuri helteen takia.

Mutta Raahen keskustan välittömässä läheisyydessä on meren rannalla melkein kilometreittäin kävely- ja pyörätietä. Tällaista ylellisyyttä ei monella suomalaisella kaupungilla ole.

Asettelin piirustustelinetuolit ja istumatuolin ja ison luonnoskirjan kirkon vierelle ja aloin piirtää. Kirkon tienoilla näin puolen tunnin istumisen aikana kaksi turistiperhettä. Ne kieppuivat kirkon ympärillä ja kävelivät jonkin matkaa vanhaa puutalo-Raahen katuja, palasivat autoon ja lähtivät.

”Maalaatko?” Niin kysyi miehen äänellä joku. ”Joo”, sanoin, minkä jälkeen mies kertoi olleensa 1980-luvulla Hiukkavaarasta valalla tässä kirkossa.

Mies oli kotoisin Teuvalta, mutta oli asunut jo 30 vuotta Tampereella. Nyt kesämatkalla hän tuli Raaheen vaimon kanssa Hailuodosta. Siellä oli niin mahdottoman paljon ihmisiä, että lautalle joutui odottamaan iäisyyden. Näin itsekin pari päivää aiemmin Oulunsalossa, miten mahdottoman pitkä autoletka Hailuodon suunnalta jonotti pääsyä liikenneympyrään.

Minä piirsin, ja mies tutki puskia. Hän puheli, että pitäisi se pylväästä löytyä kirkon vierestä. Geokätköä ei kuitenkaan löytynyt takaani puskasta. Mies kierteli kirkon seinustalla. ”Täällä!” Hän avasi jonkin pienen kotelon ja kääri esiin pienen paperin, jossa ilmeisesti oli ohje seuraavaan. Hän kävi välillä katsomassa piirrostani, sanoi, että ei osaa itse maalata ollenkaan, mutta kysyi, olenko ammattilainen. Hän kehui muutamaan otteeseen työtäni. Ei ihme, että Raahesta jäi hyvä maku.

Mies sanoi, että hän ja kumppani jatkavat johonkin eteläisempään rannikkokaupunkiin. Kuvaani tuli kolme puutaloa, puuaitaa, pyöräilijä, mukulakiveystä.

Olli Mäkelä
Seinäjoki

Kirjoittamista, akvarellismia, vaeltelua, niistä tehty elämä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu