SDP ja punavihreän yhteistyön mahdollisuus
Suomen poliittisessa järjestelmässä on otettu viime vuosien aikana suuria harppauksia kohti blokkipolitiikkaa. Entinen konsensuspolitiikka on ainakin toistaiseksi haudattu ja puoluekentällä on kaivauduttu kahteen toisilleen vastakkaiseen poliittiseen leiriin. Toisen blokin muodostavat oikeistokonservatiivit – eli kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokaatit – ja toisen blokin punavihreät puolueet, eli sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto. Keskusta ja RKP häilyvät jossain näiden blokkien välillä.
Blokkipolitiikkaan suomalaista politiikkaa vetää erityisesti perussuomalaisten muuttunut rooli. Puolue on omaksunut kansainvälisten oppien mukaan erittäin oikeistolaisen talouspolitiikan, tiukan maahanmuuttopolitiikan sekä identiteettipolitiikan taitavan hyödyntämisen. Tämä linjanmuutos on tehnyt perinteisestä konsensushakuisesta kokoomuksesta perussuomalaisten panttivangin. Viime eduskuntavaalien jälkeen käytännössä muuta hallitusvaihtoehtoja ei ollut, tuskin edes SDP:n vaalivoitto olisi tilannetta muuttanut.
Vaikka blokkiutuva politiikka tuo vaihtoehdot selkeiksi, tuottaa se myös sosialidemokraateille suuren ongelman. On hyvin mahdollista, että nykyinen oikeistoblokki jatkaa vallassa myös seuraavien vaalien jälkeen, sen verran lähelle perussuomalaiset ja kokoomus ovat myös aatteellisesti ajautuneet. Keskustalle tuskin tuottaisi suurta ongelmaa liittyä koalitioon. Ajatus SDP:n ja kokoomuksen ympärille rakentuvasta sinipunahallituksesta tuntuu ainakin tässä hetkessä varsin kaukaiselta ja SDP:n sekä keskustan varaan rakentuva punamultayhteistyö oli erityisesti keskustalle epäonninen edellisellä vaalikaudella.
Punavihreän blokin kannatus on valtakunnallisissa kannatuksissa liikkunut viime eduskuntavaalien 34%:sta tuoreimman Ylen kannatusmittauksen noin 40%:n kannatukseen. Tämä kannatus ei riitä enemmistöhallituksen muodostamiseen ja punavihreän blokin kannatuspohjan kasvattaminen valtakunnallisesti yli vaaditun enemmistön on nähdäkseni porvarillisessa Suomessa varsin epärealistista.
Mielestäni SDP:n pitäisikin nyt tarkastella omaa strategiaansa ja katse on käännettävä tuleviin kuntavaaleihin, erityisesti kaupungeissa joissa on käytössä pormestarimalli. Helsingissä, Turussa ja Tampereella pormestaripaikka on tällä hetkellä kokoomuslaisten hallussa, vaikka nämä kaupungit ovat vahvimpia kannatusalueita punavihreälle blokille. Siksi SDP:n tulee asettaa tavoitteeksi pormestaripaikan saavuttaminen näissä kaupungeissa punavihreällä yhteistyöllä.
Viime kevään eurovaaleissa kaikissa näissä suurimmissa kaupungeissa SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton yhteenlaskettu kannatus oli hyvin tarkalleen 56%:ia. Samanlaisella kuntavaalituloksella jokaisessa kaupungissa otettaisiin kokoomukselta pormestarin paikka. Vastaava yhteistyöhön pohjautuva strategia on käytössä käytännössä kaikissa muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa, joilla kaupunkien johtajuus on pidetty punavihreissä käsissä, usein sosialidemokraattisella pormestarilla. On suorastaan irvokasta, että Helsingissä on luettu lehdistä kokoomuksen jo jakaneen pormestarin paikan.
SDP:n sisällä on viime kesän rajalain myötä käyty keskustelua puolueen linjasta. Samanaikaisesti kun yli 20%:n valtakunnallisen puolueen on kyettävä ymmärrettävästi laajentamaan kannatustaan moneen suuntaan, olisi myös ymmärrettävä eriytyvän Suomen erilaiset tarpeet. Äänioikeutettujen määrä kasvaa näissä suurimmissa kaupungeissa, joissa myös punavihreiden äänestäjien osuus on suurin. Puolueen pitäisi uskaltaa priorisoida sinne missä tulevaisuuden suuret äänestäjäjoukot ovat. Vain kaupunkien kautta nykyinen oikeistoblokki voidaan murtaa.
Epäilen, etteivät blokkilinjat katoa ihan lähivuosina. Vaikka SDP:n pitkä linja on yhteistyön linja, ei meidän pidä olla myöskään naiiveja. Jos emme voi omalla blokilla saavuttaa valtakunnallista enemmistö, pitää etsiä keinot murtaa nykyiset rajat. Ihmiset, luonto eikä talous kestä toista kovan oikeistolaista hallituskautta. Sellainen puolueen linja, jossa vain kiltisti odotetaan, että hallitusovi sattuisi aukeamaan sinipunayhteistyölle, on näköalaton.
Julkaistu alunperin Demokraatissa 16.9.2024.
Kannatan Suomen Sosialidemokratien ja Vihreiden tiivistä yhteistyötä. Yhteistyö olisi hedelmellistä ja tuloksellista. Edustajien ja valtuutttujen kemiat ja mielipiteet sointuvat somasti
Ilmoita asiaton viesti
Helsinkistä ei järkee löydy sil mammani mun sano niin.
Ilmoita asiaton viesti
Paljon riippuu sdp:n ja kokoomuksen kehittymisestä. Jos kokoomuksessa vahvistuu nykyinen Mykkänen – Pietikäinen -linja ja demarien Lindtman saa vahvan tuen ryhmässään, sinipuna ei ole mahdoton. Siitä kombinaatiosta vasemmistoliitto pitää pitää kaukana. Kun RKP kuitenkin änkeää mukaan hallitukseen, demarit haluavat vasemmalle itselleen tukipuolueen. Jos vihreät saisivat nykyisen Sanna Marin -kloonin tilalle järkevän puheenjohtajan – vaikka Harjanteen ja Eduskunnan vihreät kiihkomieliset naiset ruotuun, siinä olisi demareille riittävän vasemmistolainen apupuolue.
Ilmoita asiaton viesti
Denarit ovat osa punavihreitä, älä yritä luoda vääriä mielikuvia.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä vikaa punavireydessä on, ei mitään ja olisi toivottavaa että myös Kokoomuksesta löytyisi hieman sitä punaisuutta, vireydestä puhumattakaan jotta tämä pieni kansakuntammme säilyisi edes jotenkin elinkelpoisena ja yhtenäisenä eikä polarisoituisi ”meihin ja teihin” mihin nykyinen Orpon hallituksen politiikka väittämästä johtaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Orpon hallitus politiikka jaa suomalaisia ”meihin ja teihin” vaan sen tekee vihreät ja vasemmistoliitto. Ei muut kuin punavihreät linjaa jo kysymättä kenen kanssa he eivät tee yhteistyötä.
Uskomattoman naurettavaa oli eri puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajien haastattelu taannoin. Vasemmistoliiton nuori satraappi ilmoitti kylmästi, ettei he tee mitään yhteistyötä perussuomalaisen nuorisojärjestön kanssa. Persut olivat sitä mieltä, että he kyllä tekevät yhteistyötä kaikkien kanssa. Ketkä tässä jakaa ihmisiä mielipiteen vuoksi?
Ilmoita asiaton viesti
”Denarit ovat osa punavihreitä, älä yritä luoda vääriä mielikuvia.”
Ilmeisesti tarkoitit demareita, no oli miten oli, blogissa lukee:
”…ja toisen blokin punavihreät puolueet, eli sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto.”
Joten mitä vääriä mielikuvia blogisti yrittää luoda?
Ilmoita asiaton viesti
Eikös se sakki siellä oppositiossa tee tiivistä yhteistyötä. Mitä eroa niissä puheissa on ? No jaa. Onhan siellä yksi momentti. Vihreiden Sofia Virta kannattaa työelämän uudistuksia. Muut ei.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt lähtisi spekuloimaan sillä onko blokkipolitiikka tullut jäädäkseen. Varsinkaan eduskuntavaalien osalta spekulointi kannattaa aloittaa vasta kun persujen kunta- ja aluevaalitulos on selvillä. Olihan persuilla vahva gallupkannatus ennen eurovaalejakin, mutta tulos käsittämättömän huono. Kevään vaaleihin lähdettäessä Purran sakset ovat uponneet syvälle monen persuäänestäjän omaan lihaan.
Perinteisesti Kokoomuksen kanssa samaan hallitukseen meneminen tuhoaa muiden hallituskumppaneiden kannatuksen. Näin käy epäilemättä myös persuille.
Yritän pidättäytyä ennustamisesta seuraavat puoli vuotta. Sen verran arvaamatonta tuo kannatuskehitys on viime vuosina ollut. Kevään vaalien jälkeen persuilla saattaa olla jo niin kiire oppositioon, etten edes ennakoi mitkä puolueet tekevät budjetin vuodelle 2026. Nythän tuo populistinen rasismikamppis on jo aloitettu eduskuntaryhmän toimesta. Orpon rasisminvastaisella kamppiksella on pyyhitty julkisesti hanuria.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin vihreät näyttää tuhoavan ihan itse itsensä, puolueen kannatus kun ei nouse edes oppositiossa, ja on hauskasti jäänyt jopa Vasemmistoliiton taakse – saavutus sekin.
Ilmoita asiaton viesti
Olli-Pekka hyvä,
Suomen hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaa vain se, että Suomen talous on terve ja vahva! Kaikki muu on tällä hetkellä vastuutonta haihattelua!
Se menee näin:
Danske Bankin tekemässä kyselyssä lottovoitto nähtiin 29 prosentin mielestä hyväksyttävimpänä tapana vaurastua. Yrittämisen mainitsi 22 prosenttia ja vain 18 prosentin mielestä vaurastuminen perinnön avulla on hyväksyttävää.
Tämä konkreettisesti näyttää, että suomalaiset, varsinkin vihervasemmisto, ovat ajautuneet kauas taloustodellisuuden ulkopuolelle!
Suomi on nyt niin traagisella tavalla jumissa sosialistisessa (Brežneviläisessä) pysähtyneiden tilassa, ettei nykymenolla siirtyminen globaalisti kilpailukykyiseen markkinatalouteen ole lähivuosina mahdollista!
Suomen sosialistinen talouskokeilu on epäonnistunut, niinkuin kaikkialla muuallakin!
Björn Wahlroos sanoi: ”Suomi on konkurssin partaalla!” ja ”Olemme hävinneet 70 miljardia pysähtyneisyyden takia”
Ei ihme, että suuryhtiömme ovat jo kauan sitten evakuoituneet Suomesta ja 67000 parasta pk-yritystämme menneet perässä ja perustaneet muualle tytäryhtiöt.
Kysymys: Onko Suomen talous saattohoidossa oleva potilas, jolta letkut vedetään kohta irti, kun uudet lakot vievät tuhkatkin pesästä?
Suomen voi nykyisesta MEGA-kriisitä pelastaa vain täydellinen ja nopea täysremontti julkishallinnossa, verotuksessa, koulutuksessa ja työlainsäädännössä – markkinatalouden ehtojen mukaan.
Yrittäjälle pitää tehdä pieni, syrjäinen ja korkean maariskin Suomi HOUKUTTELEVAKSI paikaksi MEGA-rikastua, investoida uuteen tekniikkaan, työllistää ja maksaa hyviä palkkoja.
Tämä voi onnistua vain niin, että kaikki puhaltavat samaan hileen ja löydämme taas SDP:n Väinö Tannerin veroisen kriisijohtajan, joka yhdisti kansan 1939 Talvisodan hädän hetkellä!
Ja vielä: Mediamme, varsinkin YLE:n ja HS:n, pitää lopettaa Suomen kansalle valehtelu ja kertoa totuudenmukaisesti kuinka heikoissa kunnossa taloutemme todellisuudessa on, ja esitellä realistisia pelastus-keinoja!
Muuten SDP:n entisen johtajan, täysjärkisen Paavo Lipposen sanoin: ”Nahkurin orsilla tavataan!”
Seppo Korppoo, 50 vuotta palvelua 24/7 teknologiaviennin armottomilla globaalimarkkinoilla
Ilmoita asiaton viesti
Haluaisin blogistin näkökulmasta poiketen tuoda esiin vähän laajemman näkökulman asioihin.
Se miten Suomella menee taloudellisesti, ei ole niinkään hallituksesta kiinni, vaan siitä miten yritykset Suomessa pärjäilevät ja missä tilassa kansainväliset suhdanteet kulloinkin ovat.
Talous ei ole maakohtaista, kuten väärin väitetään ja väärin luullaan, vaan se on globaalia. Suomessa toimivilla kansaivälisillä yrityksillä on mahdollisuus työllistää suomalaisie sen mukaan miten Suomessa valmistetuilla tuotteilla on maailmalla menekkiä.
Paitsi yritykset, myös pääomat ovat globaaleja. Suomi ei ole riippuvainen kotimaisista pääomista. Mitä paremmin Suomessa toimivilla kansainvälisillä yrityksillä menee, sitä paremmin Suomeen tulee investointeja, globaalit pääomat suorastaan jonottavat pääsystä Suomeen, kunhan vain pääomien tuotot täällä ovat riittäviä.
Mitä vientimarkkinoihin tulee, niin mikäli Suomen kokoisessa maassa tuotetaan kilpailukykyisiä tuotteita, markkinat ovat rajattomat, riippumatta siitä onko lama tai noususuhdanne.
Toki Suomen hallituksilla on oma pieni merkityksensä yritysten kilpailukyvylle, vaikka hallituksen mahdollisuudet vaikuttaa kilpailukykyyn ovat rajalliset. Se miten hallitus selviää tehtävistään, ei riipu siitä keitä siellä hallituksessa on, eikä siitä minkä värinen hallituskoaliito on, vaan se riippuu ainoastaan siitä tekeekö hallitus hyviä vaiko huonoja päätöksiä.
Tällä hetkellä, elinkeinoelämän edustajien mukaan, suurin este investointien kasvattamiselle Suomessa ja työpaikkojen synnyttämiselle on työvoiman puute, mistä yrittäjät ja elinkeinoelämän järjestöt ovat siis suuresti huolissaan.
Tällä hetkellä hallituksen ideologiset panotukset ovat kuitenkin sellaiset että työvoiman maahantuloon, työperäiseen maahanmuuttoon, ei suhtauduta hallituksen piirissä suopeasti. Hallitus ja erikoisesti hallituksessa oleva perussuomalainen puolue muodostavat siis todellisen esteen Suomen toipumiselle tästä taantumasta.
Ilmoita asiaton viesti