Vartiosaarta pitää kehittää luonnon ja virkistyskäytön ehdoilla

Kuva: myhelsinki.fi

Vartiosaaren tulevaisuus on roikkunut pitkään ilmassa. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 2016 niukasti Vartiosaaren osayleiskaavan hyväksymisestä, jonka korkein hallinto-oikeus laittoi puolestaan 2018 jäihin. Maakuntavaltuusto puolestaan päätti 2020, että Vartiosaari säilyy taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeenä osana Uudenmaan maakuntakaavassa.

Nyt Vartiosaaren osalta on palattu vanhaan, eli vuonna 2002 tehdyn yleiskaavan tilanteeseen. Vartiosaaren tulevaisuus jää siis Helsingin kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi. Tulevilla päättäjillä on siis iso rooli kulttuuri- ja luontoarvoiltaan merkityksellisen saaren tulevaisuutta pohdittaessa.

Vartiosaarta on viime kesän aikana kehitetty kaupungin toimesta entistä toimivammaksi luontomatkailukohteeksi. Kaupunki kunnosti saaren ulkoilureittejä ja käymälöitä sekä paransi sen luonnonhoitoa, opasteita ja jätehuoltoa. Saareen pääsyä on myös helpotettu korjaamalla laituria sekä tihentämällä vesiliikennettä.

Mitä ajattelen saaren tulevaisuudesta?

Ensinnäkin ajattelen, että ikiliikkuja saaren tulevaisuudella pallottelussa tulisi saada loppumaan ja saada alueen kehittämiseen pitkäjänteisyyttä. Loputon epävarmuus estää saaren kehittämisen, kun näkymä edessä on sumea.

Myönnän, että Vartiosaaren osalta olen tarkistanut omaa näkemystäni. Pidin saareen tehtyjä suunnitelmia monin osin hyvinä ja olisin varmasti valtuutettuna äänestänyt 2016 rakentamisen puolesta. Tähän liittyi osaltaan myös nopean raitiovaunuyhteyden saaminen Laajasaloon.

Nyt kannatan saaren rauhoittamista rakentamiselta. Syitä on oikeastaan kaksi. Ensinnäkin nykyinen yleiskaava antaa hyvät edellytykset ylläpitää riittävää asuntotuotantotavoitetta. Helsingin tärkeä asuntotuotannon kokonaisuus ei ole kiinni Vartiosaaren rakentamisesta. Toiseksi kaupunkiluonnon merkitys on korostunut kaupungin kasvaessa, mutta myös koronan myötä. Tarvitsemme puistojen ja viheralueiden lisäksi myös luonnontilaisia alueita lähellä kaupunkia. Lisäksi saaren luontoarvot ja historialliset kerrostumat ovat korvaamattomia.

Itse valtuutettuna toimisen sen puolesta, että seuraavalla valtuustokaudella saaren virkistyskäyttöä edelleen vahvistettaisiin. Sillan rakentaminen helpottaisi ympärivuotista kulkua saareen, vaikka ymmärrän sen aiheuttaman haasteen Reposalmen ja Jatasalmen veneliikennettä häiritsevänä tekijänä. Silta parantaisi saaren saavutettavuutta.

Lisäksi saarta voitaisiin kehittää helsinkiläisenä luontomatkailun kohteena, jossa voisi olla pienimuotoista kaupunkiluontomatkailua tukevaa majoitustoimintaa sekä muuta palveluliiketoimintaa. Näkisin myös hyvänä, että Vartiosaaren saavutettavuutta parannettaisiin vesiliikenneyhteyksiä parantamalla osana Helsingin saarien avaamista.

Osallistuin 17.5. järjestettyyn Laajasalo-Degerö-Seuran vaalipaneeliin, jossa kaikki panelistit olivat sitä mieltä, ettei saarta pitäisi rakentaa asuinkäyttöön. Tuki saaren kehittämiseksi helsinkiläisten yhteiseksi kansansaareksi ja virkistyskohteeksi sen sijaan oli suurta.

Pahin tila saaren tulevaisuudelle on välitila ja tietämättömyys. Siksi olisi tärkeää, että seuraavalla valtuustokaudella saaren tulevaisuuden suunnitteluun voisi puolueet sitoutua pitkäjänteisesti.

0
Olli-Pekka Koljonen
Sosialidemokraatit Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Konsultti ja kiinnostunut yhteiskunnallisesta menosta.

Ehdolla kuntavaaleissa 2021.
SDP Helsinki.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu