Arvioimmeko pääsihteeri Stoltenbergin roolin ja ”natsat” sittenkin väärin?
TP Niinistön perinteisissä Kultarantakeskusteluissa vieraili Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Vierailukutsu oli TP Niinistöltä varsin ajankohtainen. Mistäpä muusta Kultarantakeskusteluissa vallitsevissa olosuhteissa juteltaisiin kuin Suomen Nato-jäsenyydestä.
Kultarantakeskustelu oli erittäin merkittävä siitä näkökulmasta, että TP Niinistö pääsi esittämään pääsihteerille kysymyksiä face-to-face, median ja kansalaisten läsnä ollessa medioiden välityksellä. Pääsihteeri ei päässyt live-lähetyksessä helpolla. Paperiset mediatiedotteet ovat asia erikseen. Nyt tätä mahdollisuutta pääsihteerille ei annettu. Hyvä näin.
Kultarantakeskustelun keskeisin anti oli se, että pääsihteeri Stoltenberg nosti ensimmäistä kertaa ”poliittisen kissan pöydälle” eli Turkin merkityksen Natolle. Tässä yhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista siteerata ja toistaa pääsihteerin argumentteja. Pääsihteerin rehellinen toteamus siitä, että Turkki on Natolle erittäin tärkeä saattoi iskeä vasten suomalaisten kasvoja.
Otetaan pääsihteerin toimenkuvan realiteetit huomioon. Pääsihteeri on virkansa puolesta Naton korkein virkamies, mutta hänenkin tulee huomioida se, että Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. (lue: Turkki). Tämä näkökulma saattoi meillä suomalaisilla unohtua matkan ja prosessin varrella.
Politiikan penkkiurheilija sen sijaan kiinnitti enemmän huomiota siihen, että Norjan pääministeri Jonas Gahr Store oli keskusteluissa mukana. Miksi näin? Norjan pääministerillä on kyseisessä kontekstissa enemmän natsoja kuin Naton pääsihteeri Stoltenbergilla. Tämän on varmasti pannut merkille myös TP Niinistökin.
Sallittakoon tässä yhteydessä toteamus ja huomio, että pääsihteeri Stoltenberg kuunteli Norjan pääministerin puheenvuoroa kuin kuoripoika, kuten piti viran puolesta tehdäkin.
Joka tapauksessa. Huoli pois. USA tulee tavalla tai toisella laittamaan Turkin riviin ja ruotuun. Kyse ei ole pelkästään Naton uskottavuudesta, vaan myös USA:n uskottavuudesta Naton primus motorina Euroopassa.
Joka tapauksessa, laittaa USA Turkin riviin ja ruotuun tavalla tai toisella, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessi on osoittanut Naton päätöksentekojärjestelmän keskeisen heikkouden. Yhden jäsenmaan veto-oikeuden.
Parta eittämättä tältä osin pärisee Naton Madridin huippukokouksessa, jos ei varsinaisella asialistalla niin vähintäänkin kahviautomaateilla. Mikäli Nato ei muuta uusien jäsenhakemusten osalta päätöksentekoprosessiaan määräenemmistöpäätöksiksi (2/3, 5/6 tms.), ei tunkua liittoumaankaan liittymiseen ole. Tämä on Natolle keskeinen kysymys, joka liittouman tulee pureskella Madridissa ensitöikseen.
Politiikan penkkiurheilijalle jäi se käsitys – oikea tai väärä – että TP Niinistö ei ollut lainkaan tyytyväinen pääsihteerin argumentteihin Turkin näkemysten huomioon ottamisesta. Ääneen tätä ei voi tietystikään sanoa. On otettava huomioon, että Suomen Nato-jäsenyysprosessi ei ole maamme turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta jokapäiväistä kauraa. TP Niinistön mahdollinen tyytymättömyys on tästä näkökulmasta enemmän kuin perusteltua.
Joskun on vaan viisasta välttää vastakkain asettelua. Mennään mukaan Turkin huoleen terroristeista. Ei kai meillä, eikä millään muullakaan maalla voi olla siihen eri mieltä. Voi kai aivan rehellisesti sanoa, että tuemme Turkkia terrorismin vastaisessa taistelussa. Emme anna terroristeille turvapaikkaa. Tämä on aivan selviö.
Ei tarvitse ottaa kantaa siihen mikä meidän mielestämme on terrosisti. Voisimme toki vienosti huomauttaa, että Turkki yrittää pitää hyviä suhteita tämän päivän suurimpaan terrosistiin. Ei tarvitse mainita nimeä, jokainen tietää ketä tarkoitan.
Mutta ei sekään kannata. Erdoganille riittää kai, että tunnustetaan hänen huolensa säilyttää asemansa seuraavissa vaaleissa. Suomen ja Ruotsin asema ei vuoden aikana muutu mitenkään, varsinkin kun meillä on suurten tuki ja Putinin valtakausi on aika heikoilla, ellei Ukrainan sota pääty selvään voittoon.
Ilmoita asiaton viesti
Miten Erdoganin käy vaaleissa, ei liity Suomen Nato-suhteeseen. Jokainen sivistynyt ihminen tietenkin toivoo, että Erdogan häviää. Hallituksilla ei voi olla asiaan kantaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Hallituksilla ei voi olla asiaan kantaa.”
Siinä mielessä ’hieman’ harhaanjohtavaa, että hallituksilla on, ja varsinkin NATO-MAAN kuten myös esim. itä-naapurin hallituksilla, vaikkakaan ei täysin virallinen kanta.
Ilmoita asiaton viesti
Näytä nyt lähde, jossa jokin hallitus kertoo kantansa Turkin ensi vuoden vaalikamppailuun.
Ilmoita asiaton viesti
Luonnehdintasi osuu yksiin omankin fillikseni kanssa. Stoltenberg olisi Naton puolesta voinut ottaa kantaa edes siihen Niinistön esittämään kysymykseen, joka koski nykyisten Nato-jäsenien yhtäläistä asemoitumista samoihin Turkin nimeämiin terroristeihin. Stoltenbergin korostus Turkin tärkeydestä ja ymmärryksen ilmaisu sille ei juuri nyt ollut hyvin harkittu ajankohta eikä volyymiltaan oikein mitoitettu viesti.
Ilmoita asiaton viesti
Toivottavasti Stoltenbergin puhe Turkin tärkeydestä Natolle on vain Erdoganin mielistelemiseksi tarkoitettua retoriikkaa. Muussa tapauksessa tästä jää sellainen kuva, että Naton pääsihteerin mielestä Suomen ja Ruotsin pitäisi lähteä suitsimaan vapaata tiedonvälitystä ja muuttamaan lakejaan ehtona Naton jäsenyydelle.
Siihen meidän ei pidä ryhtyä, Nato on perustettu nimenomaan puolustamaan liberaalia demokratiaa eikä meidän eikä Naton pidä alistua Erdoganin tapaisen pikkudiktaattorin kiristykselle. Madridin kokouksen asialistalle tulisi ottaa sen säännöksen muuttaminen, että uusien jäsenten ottamiseen tarvitaan kaikkien jäsenten hyväksyntä.
Jos Suomen ja Ruotsin odotusaika jäseniksi venyy vuosiksi, niin Yhdysvaltain ja Britannian kanssa tultaneen tekemään sopimukset viidettä artiklaa vastaavista turvatakuista. Jos niitäkään ei saataisi, niin sitten meidän on kehitettävä Israelin veroiset puolustusvoimat …
Pietari Suuren seuraajaksi itsensä julistaneen Putinin mielestä Suomi sopii hyvin Venäjään liitettäväksi ja suomalaisille sama kohtelu kuin Isossa vihassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentti tästä lauseesta: ”Mikäli Nato ei muuta uusien jäsenhakemusten osalta päätöksentekoprosessiaan määräenemmistöpäätöksiksi (2/3, 5/6 tms.), ei tunkua liittoumaankaan liittymiseen ole”.
Arvioin, että Natolla ei ole mitään tarvetta haalia lisää jäseniä, koska valtaosa Euroopan maista on jo jäseniä. Puolueettomina pysyvät maat kuten Sveitsi, Irlanti ja Itävalta tuskin hakevat Naton jäsenyyttä lähitulevaisuudessa ja hyväksyntäprosessi ei ole se tärkein ja vaikein etappi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo Turkki on tietynlainen motiivikonflikti Natolle. On selvää, että geopoliittiselta asemaltaan Turkki on ehdottoman tärkeä Nato-maa. Mutta kun se tietää sen itsekin ja käyttää tuota tärkeyttä häikäilemättä hyväkseen, jopa veljeillen Naton vihollisen kanssa ilman riittävää selvyyttä siitä kenen kanssa se pohjimmiltaan haluaa styylata, niin Naton tulisi ottaa Turkki suorempaan puhutteluun ilman arasteluja. Muuten on riski, että Turkki ajan mittaan ajautuu Troijan hevoseksi Natossa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässäkin samaa mieltä Juhan kanssa, Turkki edustaa viidettä kolonnaa Natossa ja itse asiassa nykyisellään hajottaa ja heikentää sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Jonkin verran ihmetelin Stoltenberegin Turkin valkopesua. Turkki on suurimmalta osalta itse syyllinen terroristiongelmaansa. Kyllä yksittäisiä terroristeja ja heidän pikkusolujaan Turkissa varmasti on, mutta on kovin yksioikoista määrittää Kurdien PKK- järjestö ja sen kaikki kannattajat terroristeiksi.
Perusvaikutelmaksi minulle jäi, että Erdogan käyttää jyrkkiä kannanottojaan tuekseen sisäpolitiikassaan. Stoltenberg puolestaan yrittää myötäilyllään käännyttää Ergokanin ajatuksia Ruotsin ja Suomen hyväksymisen kannalla. Kumpikin epäonnistuu. Lopulta USA määrittää, miten ongelma ratkaistaan.
Ilmoita asiaton viesti