Blokkipolitiikka keskeinen osa äänestäjän kuluttajansuojaa

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen toteaa blogissaan (12.9), että Ruotsin politiikan perustan muodostaa blokkipolitiikka. Toisia viehättää ajatus siitä, että jo äänestäessä tietää, kenen kanssa oma puolue muodostaisi hallituksen. Käytännössä blokit ovat kuitenkin nyt länsinaapurissa aiheuttamassa tilanteen, jossa vaalien voittaja ja suurin puolue ei välttämättä muodosta hallitusta eikä voittavan blokin suurimmasta puolueesta tule pääministeriä. Suoraviivaiseksi tarkoitettu poliittinen järjestelmä muuttuu mutkaiseksi.

Pirkkalaisen mainitsema termi mutkainen on äänestäjän kuluttajansuojan kannalta mielenkiintoinen. Politiikan penkkiurheilija on mutkaisuudesta hieman eri mieltä. Päinvastoin äänestäjän näkökulmasta blokkipolitiikassa äänestäjä saa mitä tilaa. Näin on mm. Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Edellisissä Ruotsin valtiopäivävaaleissa (v. 2018) äänestysprosentti pärähti 87,2:een. Suomen ek-vaaleissa v. 2019 uurnille asteli 72,1 prosenttia kansalaisista. Ero Ruotsin äänestysaktiivisuuteen on merkittävä. Mikä tätä voisi  selittää?

Tutkijoiden mukaan syyt eroon ovat moninaiset, mutta merkittävä tekijä on Ruotsin blokkipolitiikka, jossa on äänestetty joko vasemmisto- tai oikeistopuolueiden muodostamaa koalitiota. Viime vuosina kolmanneksi ryhmittymäksi on perinteisten blokkien lisäksi noussut ruotsidemokraatit.

–  Ainakin tähän asti ruotsalaiselle äänestäjälle on ollut melko selvää, mitä äänellä saa, sanoo politiikantutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta. (Savon Sanomat 22.9.2018)

Borgin analyysi on paljon puhuva äänestäjän kuluttajansuojan näkökulmasta. Sitä saa mitä tilaa.

Suomessa hallitusneuvottelut pärähtävät käyntiin vaalien jälkeen. Vasta tällöin aletaan muodostamaan kantoja, ketkä mahdollisesti mahtuvat samaan pöytään. Ennen vaaleja äänestäjällä ei ole mitään hajua siitä mitä vaalien jälkeen tuleman pitää. Blokkipolitiikka päin vastoin selkeyttää äänestäjän näkökulmasta sitä, kenelle äänen vaaleissa antaa.

Suomessa hallituksista on sovittu vasta vaalien jälkeen ja sateenkaarihallituksissa on ollut puolueita molemmilta laidoilta.

–  Tämä on johtanut osalla äänestäjistä ajatusmalliin, jonka mukaan on ihan sama, ketä äänestää, koska sama politiikka jatkuu joka tapauksessa, arvioi eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta. (Savon Sanomat 22.9.2018)

Sekä Borgin, että Jokisipilän analyysseihin on helppo yhtyä. Demokratian ja äänestäjän kuluttajansuojan näkökulmasta blokkipolitiikka on toisin kuin Pirkkalainen toteaa, selkeämpää ja vähemmän mutkaista. Keskustapuolueen näkökulmasta blokkipolitiikka on kiusallinen. Keskustan näkökulma on varsin ymmärrettävä, sillä blokkipolitiikassa puolue joutuisi ennen vaaleja asemoitumaan joko vihervasemmiston tai oikeiston puolelle.

Nykyisessä järjestelmässämme keskustan asemoituminen ”poliittiseen keskustaan” on puolueelle herkullinen ja strategisesti viisas ratkaisu. Puolue säilyttää näin vaa´ankieliasemansa, joka mahdollistaa liittoutumisen joko oikean tai vasemman laidan kanssa. Tästä näkökulmasta Pirkkalaisen kannanotto on varsin ymmärrettävä.

Se, onko suomalainen järjestelmä äänestäjän kuluttajansuojan näkökulmasta toimiva, voidaan olla montaa mieltä. Äänestäjän kuluttajansuojan olettaisi demokratiassa olevan keskeisempää kuin se, että järjestelmä mahdollistaa puolueille vaalien jälkeisen poliittisen pelin.

Jyrki Kataisen muodostama kuuden puolueen sateenkaarihallitus oli tästä karu esimerkki. Äänestäjän kuluttajansuojalla pyyhittiin pöytää ja oletettavasti näin kävi myös osan keskustan äänestäjien osalta keskustan lähtiessä mukaan vihervasemmistohallitukseen.

Keskustan äänestäjien kuluttajansuojan näkökulmasta juuri blokkipolitiikka varmistaisi sen, että äänet menevät ainakin suurin piirtein sinne mihin niiden tulisi mennä. Paradoksaalista onkin, että juuri keskustan äänestäjien kuluttajasuoja on kaikista puolueista heikoin tilanteessa, jossa emme elä blokkipolitiikassa. Blokkipolitiikka voisi päinvastoin nostaa keskustan kannatusta tulevaisuudessa. Tuolloin äänestäjä Ilomantsissa, Kaustisilla, Kittilässä ja Puolangalla on ainakin suurin piirtein hajulla siitä mihin äänet menevät. Ilman blokkipolitiikkaa tästä ei aina ole takeita.

Politiikan penkkiurheilija on taipuvainen ajatukseen, että blokkipolitiikka varmistaisi sen, että annettu ääni ei lennä taivaan tuuliin, kuten se nyt tekee. Blokkipolitiikka päinvastoin selkeyttää, eikä mutkaista äänestäjän kuluttajansuojaa.

 

+2
Olli-PekkaSalminen
Sitoutumaton Tampere

Hallintotieteiden maisteri. Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu