”EU-vaalianalyyssi”: SDP:n vaalitulos ”Grande katastrof”. Li Andersson raapi lähes saman äänimäärän kuin Sdp yhteensä

EU-vaalit on käyty ja on ”analyyssien” ja paran pärinän paikka.

Tällöin on paikallaan esittää seuraavat kysymykset:

  1. Miksi Li Andersson (vas.) nousi äänikuningattareksi ja mitä tämä tarkoittaa vasemmistoliiton tulevaisuudelle Suomessa?
  2. Miksi kokoomus pesi muut mennen tullen ja palatessa?
  3. Miksi perussuomalaisten kannatus jäi vaatimattomaksi, eikä jytkystä ollut tietoakaan?
  4. Miksi sdp jäi odotuksista huolimatta telineisiin?
  5. Miksi rkp saikin yhden meppipaikan toisin kuin gallupit ja mediat uumoilivat?

Politiikan penkkiurheilija päätyy seuraavaan ”analyyssiin”:

  1. Li Anderssonin suosiota selittää hänen henkilökohtainen karismansa, mutta ennen kaikkea se, että hallitus, etenkin rahaministeri Riikka Purran (ps) johdolla on kiristänyt mm. työttömyysturvaan liittyviä kysymyksiä, joka on iskenyt suurelta osin perussuomalaisten riveihin. Kolmas selittävä tekijä on se, että sdp:n pj. Antti Lindtman jäi kevään mittaan työllisyyskysymyksissä pahasti Anderssonin jalkoihin. Lindtmanin pari ärähdystä vappupuheissa ei vakuuttanut sdp:n vasenta laitaa, jotka solahtivat Anderssonin taakse.
  2. Kokoomuksella ei kykypuolueena ole etenkään EU-vaaleissa hädän päivää menestymisen osalta.  Kokoomuslaiset raahautuvat uurnille vaikka päät kainalossa, jota selittää EU-myönteisyys ja korkea koulutustaso. Sohvan pohjalle ei jäädä perussuomalaisten tavoin makaamaan.
  3. Kuten edellä Li Anderssonin suosion osalta todettiin, rahaministeri Riikka Purra (ps) lähti saksia heilutellen vaaleihin, joka oli kohtalokas virhe. Perustyömies -ja nainen on seurannut kauhulla hallituksen ja rahaministeri Purran saksien heiluttelua, joka iskee perussuomalaiseen äänestäjään moottorisahan voimalla ja tavoin.
  4. Sdp odotti gallupien perusteella kolmea meppipaikkaa, mutta piippuun jäi. Pj. Lindtmanin ilme kertoi paljon. Tulos oli puolueelle totaalinen pettymys sen sijaan, että karvan verran ärhäkämmällä oppositiopolitiikalla etenkin työllisyysasioihin liittyen olisi ollut iso – myös Hakaniemen – vetoapu. Vaalikeskustelun kulminoituessa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan lähti Lindtman tv-tenteissä vihulaisten peliin mukaan ja unohti toverit. Tähän Andersson ei sortunut.
  5. Rkp:n osalta gallupit ja mediat ounastelivat nollaa meppipaikkaa ja pj. Anna-Maja Henrikssonin poliittisen uran katkeraa loppua. Toisin kävi. Kuten kokoomuslaiset myös rkp:läiset raahautuvat uurnille kelillä kuin kelillä, vaikka puukkoja sataisi. Rkp:n äänestäjät ovat uskollisia äänestäjiä, jotka eivät leiriä vaihda. Henriksson raapi kohtalaisen kovat 50.000 ääntä.

Keskusta ja vihreät saivat torjuntavoiton. Pahasti ei tullut kummallekaan takkiin, mutta polkan tahtiin ei ole tanssahteleminen mentäessä kohti kunta -ja aluevaaleja, jotka ovat kulman takana.

Li Andersson raapi yksin 247.600 ääntä ja Sdp yhdessä 271.800 ääntä. Ero vain n. 24.000 ääntä! Sdp:n vaalituloksen osalta voidaan todeta: ”Grande katastrof”.

 

Olli-PekkaSalminen
Sitoutumaton Tampere

Hallintotieteiden maisteri. Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu