EU:n ennallistamisasetus: Onnistuttiinko lobbauksessa ja edunvalvonnassa?

EU:n ennallistamisasetus on ollut viime päivinä tapetilla. Parran pärinää on herännyt mm. siitä, miten hallitus on reagoinut asetuksen sisältöön, ”Suomen edun” mukaisella tavalla. Keskustelussa erityisesti metsien tulevaisuus on aiheuttanut huolta. Tässä blogissa kiinnitetään huomiota minkälaisia mahdollisuuksia Suomella on ollut vaikuttaa asetuksen sisältöön. Asetusta on valmisteltu seuraavilla askelmerkeillä.

Stakeholder consultations

In line with the Better Regulation guidelines, this regulation and the accompanying impact
assessment have been underpinned by an extensive consultation process. The Commission
collected the views of a wide range of stakeholders, in particular representatives of Member
States, environmental organisations, research institutes, agriculture and forest associations,
and business representatives. Consultations were carried out as part of an open public
consultation, in five stakeholder workshops and in meetings with stakeholders and Member
States. The different views provided valuable information and insights that helped prepare the
impact assessment and the proposal.

The inception impact assessment for the proposed regulation was published on
4 November 2020. Stakeholders and the public were able to give feedback on the initiative
until 2 December 2020. There were 132 responses, mainly from NGOs, business associations
and organisations, environmental organisations and the public.

Public consultation. The Commission ran an online public consultation between 11 January and 5 April 2021 and received 111 842 replies. The consultation collected views on the main aspects and approach
to preparing the Commission’s proposal for binding restoration targets. The results show
overwhelming support for legally binding restoration targets: 97% in favour of general EU
restoration targets across all ecosystems, 96% for targets per ecosystem or habitat. This shows
almost full support both for an overaching restoration goal and specific EU targets for
ecosystems.

Stakeholder workshops. Five separate workshops were held with representatives of the Member State and the
stakeholders from the end of 2020 through to September 2021. Policy options were discussed
and views collected on restoration target options and how these targets should be
implemented. The workshops considered potential social, economic and wider environmental
impacts as well as preliminary findings of the impact assessment support study.

Kuten edellä mainitusta nähdään, asetuksen valmistelussa on kuultu laajasti eri sidosryhmiä joita asetuksen sisältö voisi koskettaa. Tässä yhteydessä herää kysymys, kuinka tehokasta tai tehotonta edunvalvonta on ollut?

Päävastuu EU-asioiden seurannasta, valmistelusta ja Suomen kannanottojen määrittelystä on toimivaltaisilla ministeriöillä. EU-asioiden yhteensovitusjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että Suomella on yhteen sovitettu ja Suomen yleisiä EU-poliittisia linjauksia vastaava kanta kaikkiin EU:ssa vireillä oleviin asioihin niiden eri käsittelyvaiheissa. EU-asioiden yhteensovittamisjärjestelmään kuuluvat toimivaltaiset ministeriöt, EU-ministerivaliokunta ja EU-asioiden komitea sekä sen asettamat EU-jaostot. EU-asioiden käsittelyssä kiinnitetään erityistä huomiota eduskunnan osallistumiseen ja oikea-aikaiseen informointiin sekä Ahvenanmaan maakunnan hallituksen osallistumiseen ja tiedonsaantiin. (Suomen pysyvä edustusto, Bryssel)

MTK peräänkuuluttaa Suomen edunvalvonnassa jämäkämpiä otteita.

”Ruotsin otteet ovat Suomea jämäkämpiä. Samojen periaatteiden nojalla myös Suomen tulee näyttää komissiolle punaista valoa. Jos tähän junaan ei nyt ehditty, se tarkoittaa juoksun kiristämisen tarvetta jatkossa”, Marttila tähdentää. (MTK:n tiedote 22.9.2022)

Missä määrin MTK itse on onnistunut omassa ”lobbaustyössään”?

Entä Metsäteollisuus ry?

”Yhtyisin siinä suhteessa MTK:n viestiin, että Suomen hallitus on useaan otteeseen korostanut, että metsät ovat kansallista päätäntävaltaa ja mielestäni siitä on lipsuttu jo monessakin hallituksen kannassa. Jos tähän ennallistamislainsäädäntöehdotukseen ei nyt puututa, niin mielestäni kansallisesta metsäpolitiikasta puhuminen on aika lailla sanahelinää”, Niemi sanoo. (MT 19.2.2022).

Kuten edellä mainitusta MT:n artikkelin päiväyksestä nähdään, Metsäteollisuuden tiedossa on ollut jo helmikuussa asetuksen pääasiallinen sisältö. MT:n artikkelissa todetaan; ”Euroopan komissio on vuotanut julkisuuteen ennallistamisasetuksen, jolla on merkittävä vaikutus metsiin ja maatalousympäristöihin.” (MT 19.2.2022)

Alexander Stubb totesi ulkoministerinä ollessaan; ”Mielestäni Suomen EU-politiikassa on kolme haastetta: lobbaaminen, lobbaaminen ja lobbaaminen. EU:ssa ei ole mitään pöytiintarjoilua. Tänne pitää tulla hakemaan se mikä haettavissa on ja samalla jakaa pottia kavereiden kanssa. Emme kerta kaikkiaan uskalla mennä tarpeeksi aktiivisesti eri neuvottelutilanteisiin. Ei neuvotteluja hoideta ministerineuvoston kokouksissa. Väitän, että vähintään 95 prosenttia kaikista päätöksistä on jo hoidettu ennen kokousta.” (Alexander Stubbin blogimerkintä 7.10.2007)

EU:n lainsäädäntöprosessit ovat aikataulullisesti pitkiä ja monimutkaisia prosesseja. Direktiivit ja asetukset eivät tule Arkadianmäelle ja hallitukselle puskista. EU:n ennallistamisasetusta on Brysselissä hierottu vuosikaupalla, joten oletettavaa on, että ao. ministeriöillä, ministereillä ja lobbareilla on ollut kylliksi aikaa vaikuttaa asiaan.

Kritiikin terävin kärki on suunnattu hallituksen suuntaan mm. opposition välikysymyksen osalta. Tulisiko kritiikkiä esittää myös MTK:lle ja Metsäteollisuus ry:lle itselleen? Mikäli lobbaus on ollut heidän omasta mielestään riittävää –  asetuksen sisältö huomioon ottaen – ovat he lobbareina omalta osaltaan myös epäonnistuneet.