Hallitus esittää saamelaiskäräjälakiin ”ilmiriitalautakuntaa”

Keskustelu saamelaiskäräjälain muuttamisesta on herättänyt voimakasta ”parran pärinää” niin Lapissa kuin isolla kirkollakin. Hallitus jätti esityksen lain muuttamiseksi, jonka keskiöön julkisessa keskustelussa on noussut käräjien vaaliluettelokelpoisuus. Tässä kirjoituksessa ei oteta tähän kysymykseen kantaa vaan vähemmälle huomiolle jääneeseen hallituksen esityksen kohtaan, joka koskee ns. muutoksenhakulautakunnan perustamista.

Hallituksen esityksessä todetaan; ”Vaalilautakunnan päätöksestä henkilön hakemukseen tulla merkityksi vaaliluetteloon samoin kuin lautakunnan päätökseen vaaliluettelosta poistamista koskevassa asiassa saisi vastaisuudessa hakea muutosta itsenäiseltä ja riippumattomalta lainkäyttöelimeltä, muutoksenhakulautakunnalta. Mahdollisuus vaatia vaalilautakunnalta oikaisua säilyisi.” (HE 274/2022 vp). Lautakunnan päätöksestä on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, mikäli se valitusluvan myöntää.

Huomio kiinnittyy termeihin itsenäinen ja riippumaton lainkäyttöelin. Valituselimen itsenäisyyttä perustellaan saamelaisten sisäisellä itsemääräämisoikeudella ja erityisen asiantuntemuksen turvaamisella. Nyt käydyn kiivaankin keskustelun pohjalta voidaan esittää kysymys, onko kyseinen valituselin riippumaton, kun sen jäsenet nimitetään saamelaiskäräjien ehdotuksesta? Perustuslakivaliokunta tullenee kiinnittämään tähän mietinnössään huomiota.

Hallituksen esitystä luonnosteltaessa on kenties – kauniistikin – ajateltu, että saamelaisten itsehallintoa lisätään kyseisellä muutoksenhakulautakunnalla, mutta joka käytännössä johtaa entistä suurempiin ristiriitoihin kuin mitä nyt on nähty.

Lautakunnan perustamisesitys lyö itseään korville. Kyseisestä lautakunnasta tulee ”ilmiriitalautakunta”. Saamelaiskäräjät tullenevat omalta osaltaan vielä pohtimaan lautakunnan perustamiseen liittyviä riskejä asianosaisten oikeusturvan toteutumisen näkökulmasta?

Hallituksen esityksessä mainittu muutoksenhakulautakunta tulee asianosaisten oikeusturvan näkökulmasta poistaa ja todeta, että muutoksenhaun tulee toteutua kuten muissakin julkiseen hallintotoimintaan liittyvissä kysymyksissä, hallinto-oikeuksissa (Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, KHO).

Mikäli kyseinen ”ilmiriitalautakunta” perustetaan on selvää, että sen riippumattomuus vaarantuu, joka johtaa nykyistäkin kärjistyneempään tilanteeseen saamelaisalueella. Edellä mainittu ei ole liene lainsäätäjän eikä saamelaiskäräjienkään tahto ja tarkoitus?

Edellä mainittu ei tarkoita, että lakiesitys tulisi kokonaan torpata vaan sitä, että mainittu ”ilmiriitalautakunta” tulee lakiesityksestä poistaa. Lautakunnan perustaminen ei ole kenenkään ja etenkään asianosaisten etu, ovat he sitten tulossa vaaliluettelossa hyväksytyiksi tai hylätyiksi. Kysymys on asianosaisten oikeusturvasta.

Olen antanut itselleni ymmärtää, että lain päivittämisellä tavoitellaan rauhaa saamelaisalueelle ja eri ryhmien välille. Mikäli kyseinen ”ilmiriitalautakunta” perustetaan, on rauhan rakentamisen edellytykset menetetty.

+1
Olli-PekkaSalminen
Sitoutumaton Tampere

Hallintotieteiden maisteri. Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu