IL:n toimittaja Lauri Nurmen kirja Suomen salattu tie Natoon herättää kysymyksen TP:n ja PM:n välisestä yhteistoiminnasta

TP-vaalivankkurit ovat nytkähtäneet liikkeelle.  TP-vaalipaneelit keskittyvät luonnollisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, joka on TP:n leipälaji perustuslain 93 §:n mukaan jossa todetaan; ”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.”

Kuten tunnettua TP Niinistö pitää kolmen sekunnin tauon sanojen presidentti – yhteistoiminnassa välillä.  Niinistö voisi sanojen välillä lämmittää saunan, käydä sillä välin rullaluistelemassa 20 kilometrin lenkin, saunoa rämäyttää ja todeta saunan jälkeen saunan terassilla ”- yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.”

Tässä blogissa peilataan TP:n ja PM:n välistä yhteistoimintaa IL:n toimittaja Lauri Nurmen varsin ansiokkaan teoksen Suomen salattu tie Natoon (into) innoittamana.

Missä määrin Nato-prosessissa oli TP:n ja PM:n välistä yhteistoimintaa? Kysymys on ajankohtainen ja relevantti siitä näkökulmasta, että uusi TP astuu virkaan jahka lumet on saatu maahan. Onko PL:n 93 § nykyisessä sanamuodossaan ongelmaton ja että pykälää ei tarvitse avata?

Mikäli TP-ehdokkaita on oikein tulkitseminen, ehdokkaat eivät lämpene pykälän avaamisesta, mutta kannattaisiko sittenkin? Penkaistaan asiaa varsin konkreettisella esimerkillä. Esimerkiksi valikoituu TP Niinistön ja PM Sanna Marinin toimenpiteet ja kannanotot Nato-jäsenyyteen liittyen ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Huomio tässä yhteydessä kiinnitetään erityisesti tapahtumien ajankohtiin.

Marraskuu 2021

”Nurmen kirjan mukaan ensiaskeleet Suomen Nato-polun loppusuoralle otettiin Glasgow’n ilmastokokouksessa 1. marraskuuta 2021.” (IS 20.9.2023)

”– Biden-yhteys alkoi Glasgow’ssa, Sitten oli pari puhelinsoittoa, joulu- ja tammikuiset. Ja lopuksi tapaaminen Valkoisessa talossa maaliskuussa, Niinistö totesi kirjassa.” – Kyllähän Bidenin kanssa tietysti Nato-jäsenyyttä sivuttiin, koska minulla oli näissä puheluissa tarkoitus saada vahvistus sille itsestään selvälle seikalle, että Naton ovi pysyy auki siitä huolimatta siitä, mitä Venäjä puhuu, Niinistö muisteli Nurmen kirjassa.” (IS 20.9.2023)

Joulukuu 2021

”TURVALLISUUSPOLIITTISET mannerlaatat liikkuivat 1. joulukuuta 2021, kun Putin kielsi puheessaan puolustusliitto Naton laajentumisen itään ja varoitti Naton laajentumisen seurauksista. Niinistö soitti Putinille joulukuun 14. päivä. Niinistö soitti ensin Bidenille ja halusi kuulla tältä, että Naton avointen ovien politiikka pätee ja pitää Suomelle. Tasavallan presidentin kanslia tiedotti Niinistön puhelusta Bidenille puhelusta 13. joulukuuta.” (IS 20.9.2023)

Tammikuu 2022

”NIINISTÖ oli uudelleen yhteydessä Bideniin ja Putiniin tammikuussa 2022. Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi näyttää yhä todennäköisemmältä. Biden soitti Niinistölle 18. tammikuuta. Puhelussaan Biden näytti vihreää valoa Suomen Nato-jäsenyydelle.” (IS 20.9.2023)

IL uutisoi 20. tammikuuta 2022; ”Pääministeri Sanna Marinin (sd) Nato-lausunnot ovat keränneet poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä. Marin totesi Reutersin haastattelussa keskiviikkona, että Suomen liittyminen Natoon nykyisen hallituksen toimikauden aikana on ”hyvin epätodennäköistä”.”

TP Niinistö operoi varsin aktiivisesti niin Valkoisen talon kuin Kremlinkin suuntaan. Niinistön operatiivinen toiminta Nato-prosessissa on varsin ymmärrettävä, mutta herää kysymys missä määrin valtioneuvosto ja PM Marin oli informoitu ottaen huomioon perustuslain 93 pykälä?

Marinin harkitsematon lausunto Reutersille kielii siitä, että mitä ilmeisimmin Niinistö ei ollut informoinut häntä Bidenin ja Putinin kanssa käydyistä keskusteluista? Voitanee olettaa, että mikäli Niinistö olisi briiffannut Marinin Putin-Biden kontakteista, Marin ei olisi kyseistä lausuntoa Reutersille antanut?

Edellä mainittu esimerkki herättää kysymyksen, mitä TP:n ja valtioneuvoston yhteistoiminta tarkoittaa? Millaisissa tilanteissa TP:n (tulevankin) tulee informoida valtioneuvostoa? Jääkö yhteistoiminnan tulkinta pelkästään TP:n itsensä arvioitavaksi? Voiko TP soittaa rämäyttää tärkeissä UTP-asioissa kollegoilleen informoimatta tästä etukäteen pääministeriä? Valtiosääntöasiantuntijat voisivat arvioida, onko pykälän termi yhteistoiminnassa riittävän tarkkarajainen vai pitäisikö pykälää kenties viilata?