Jussi Halla-aho: Upporikasta vaiko rutiköyhää?

Jussi Halla-aho ilmoitti Työmiehen tuumaustunnilla, että hän jättää puolueen puheenjohtajuuden. ”Pekuleeraus” seuraajasta käynnistyi välittömästi kuten aina puolueen puheenjohtajan ilmoittaessa vetäytymisestään.

Halla-aho halusi varmistaa kuntavaalien osalta sen, että perussuomalaisista tulee myös merkittävä kuntapuolue, jossa puolue eittämättä onnistuikin, vaikka odotettua ”jytkyä” ei tullutkaan.

Halla-ahon ilmoitus jättäytyä pois puheenjohtajan pestistä vasta kuntavaalien jälkeen oli ajankohdallisesti luonteva veto. Mutta onko vetäytyminen eduskuntavaalien näkövinkkelistä fiksu veto, voidaan vain arvailla ja joka jää nähtäväksi.  

Viime eduskuntavaaleissa ykkönen oli sdp (17,7 %), toisena perussuomalaiset (17,5 %), kolmantena kokoomus (17,0 %). Kolmen suurimman puolueen jälkeen tulikin selvä kaula, keskustan kannatuksen jäädessä 13,8 %:iin. Viidenneksi jääneiden vihreiden kannatus oli 11,5 %.

Kuntavaaleissa voiton vei kokoomus (21,4 %), toisena sdp (17,7 %), kolmantena keskusta (14,9 %) ja neljäntenä perussuomalaiset (14,5 %). Ero seuraaviin puolueisiin repeää jo useisiin prosentteihin. Viidenneksi tulleiden vihreiden kannatus putosi – 1,9 %, ollen 10,6 %.

Kunta- ja eduskuntavaaleja ja niiden tuloksia ei tule verrata ja lukea kun piru raamattua, mutta jotakin osviittaa ne kuitenkin yhdessä antavat.

Kuten viime eduskuntavaalin tuloksesta nähdään, kolmen suurimman (sdp, ps, kok) kannatus oli lähes tasoissa, 17 %. Mikäli puhuisimme gallupeista, puolueiden kannatus mahtuisi eduskuntavaalien osalta virhemarginaalien sisään.

Kun ns. suurten puolueiden välinen kannatusero oli marginaalinen ja käytännössä tasoissa (ek-vaalit 17 %), perussuomalaiset ottavat melkoisen riskin vaihtaessaan puheenjohtajaa. Halla-aho on näyttänyt puolueen johdossa kyntensä. Hän olisi johdattanut mitä suurimmalla todennäköisyydellä puolueen ainakin kolmen sakkiin tulevissa ek-vaaleissa, mutta nyt mitään takeita siitä ei ole, jos takeista politiikassa voidaan ylipäätään puhua.

Epävarmuuden perussuomalaisten joukoissa voinee todeta olevan nyt kohtalaisen tulevia ek-vaaleija silmälläpitäen. Halla-ahon saappaat ovat sikäli isot, että niiden täyttäminen ei tapahdu helpolla.

Tulee nyt julkisuudessa esille nostetuista kandidaateista valituksi puheenjohtajaksi kuka tahansa, vaara puolueelle on, että osa perussuomalaisiin aikanaan siirtyneistä ”palaa kotiin”, on kysymyksessä sitten kokoomus tai keskusta. Sdp:hen Halla-ahon ”liikku” ei suuremmin vaikuttane.

Selityksenä voitaneen perussuomalaisten hyvälle kannatukselle nähdä olevan myös ”nukkuvien herääminen” pidemmällä aikaperspektiivillä tarkasteltuna. Jäävätkö he Halla-ahon vetäytyessä eduskuntavaaleissa kotiin jää nähtäväksi, mutta ilmeinen vaara tältäkin osin on, josta juuri käydyt kuntavaalit antavat viitteitä.

Kuten edellä todettiin ”top-3:n” (ek-vaalit: sdp, ps, kok) marginaalin osalta, Halla-ahon vetäytymistä puolueen puheenjohtajuudesta voidaan pitää kohtalaisena riskinä puolueelle. Uusi puheenjohtaja voi toki pyrkiä riskiä vähentämään, mutta ei täysin poistamaan sitä.

Olennaiseksi kysymykseksi muodostuukin, muuttaako perussuomalaiset poliittista linjaansa jyrkästä maahanmuuttovastaisuudesta lievempään suuntaan ja ottaako puolue askelia kohti ”yleispuoluetta”? Edellytykset tähän puheenjohtajavaihdoksen osalta ovat olemassa.

Halla-aho lienee ajatellut myös puolueen ”hallituskelpoisuutta”, jota Sipilän hallituskauden aikana sille ei nähty olevan edellytyksiä. Halla-aho kävi perussuomalaisten hajotessa pääministeri Sipilän ja puheenjohtaja Orpon ”tentattavana” hallitustunnustelun osalta, jonka lopputuloksen tiedämmekin.

Halla-ahon vetäytyminen puolueen puheenjohtajuudesta ei ole kuitenkaan pelkkä riski. Se on myös mahdollisuus. Tämä riippuu siitä, lähteekö puolue ek-vaalien alla kohti ”yleispuoluemaisuutta” ja saavuttaako se sitä kautta ”hallituskelpoisuutensa”, jota sillä ei viime ek-vaalikaudella nähty olevan.

Oletettavaa myös on, että ainakaan lähitulevaisuudessa mikään johtavista ek-puolueista ei kolkuttele viime vuosikymmenien takaista 30 %:n rajaa. Tästäkin näkökulmasta ”hallituskelpoisuus” on olennainen kysymys.

Kuten tiedämme, vaalien alla – niin tulevien ek-vaalienkin osalta – puolueet kertovat julkisuudessa pitävänsä kaikki hallituskoalitiomahdollisuudet auki. Tämä siksi, että vaalitulokset eivät ole vielä lävähtäneet tauluun. Kun tulokset siellä ovat, voivat ajatukset puolueissa yht´äkkiä myös muuttua, ”hallituskelpoisuudenkin” näkökulmasta.

Seuraavat eduskuntavaalit tulevat antamaan vastauksen otsikossa esitettyyn kysymykseen: Upporikasta vaiko rutiköyhää?

 

 

 

 

 

+1
Olli-PekkaSalminen
Sitoutumaton Tampere

Hallintotieteiden maisteri. Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu