Käännytyslaki: Avaako korkeimman oikeuden presidentti (evp) Pauliine Koskelo demariumpisolmun?

IL julkaisi mielenkiintoisen artikkelin (28.6.2024), jossa oli haastateltu korkeimman oikeuden entistä presidenttiä (2006-2015) Pauliine Koskeloa, joka toimii Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tuomarina.

Saattaisi äkkipäätään olettaa, että Koskelon jos kenen argumentti painaa käännytyslain osalta. Ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) ei valita jäseniä pystymetsästä.

Koskelo toteaa IL:n artikkelissa: ”Minusta ei esimerkiksi ole perusteltua leimata oikeusvaltion vastustajiksi sellaisia ihmisiä, joiden mieltä vaivaa kysymys näissä oloissa siitä, että kuinka voi olla mahdollista, että vieras valtio, vihamielinen valtio, saisi mielensä mukaan syöttää meidän ulkorajan yli keitä tahansa, paperittomia, tunnistamattomia ihmisiä, kuinka paljon tahansa.”

Koskelo toteaa ”piikikkäästi”: ”Mehän ei olla missään uskonlahkossa, vaan meidän pitäisi pysyä hereillä, silmät auki ja omakin pää käytössä. Uudet tilanteet vaativat uudenlaisia arviointeja. Minusta on olemassa riski, että jos oikeusvaltio-käsitettä liian helposti roiskitaan joka yhteyteen ja käytetään sitä tällaisena leimakirveenä, niin se on huono asia. Oikeusvaltio on liian tärkeä, liian vakava asia sellaiseen. Tämä näin huomautuksena.”

Koskelon ”piikin” voi olettaa kohdistuneen käännytyslakiin kielteisesti suhtautuneisiin valtiosääntöasiantuntijoihin ja rivien välistä myös politrukkien suuntaan, jotka haraavat lain hyväksymistä vastaan.

Todettakoon, että on selvää, että valtiosääntöasiantuntijat tulkitsevat voimassa olevaa lainsäädäntöä niin kuin se on kirjoitettu ja mitkä tekijät (lakien ja kv-sopimusten ratio – tarkoitus) taustalla ovat. Mikäli valtiosääntöasiantuntijat olisivat ryhtyneet perustuslakivaliokunnassa kuorossa puoltamaan käännytyslakia, olisivat he entisiä valtiosääntöasiantuntijoita. Tämäkin näkökulma on hyvä käydyssä keskustelussa ottaa huomioon.

Joka tapauksessa olennaista käännytyslakikeskustelussa on kuten Koskelo toteaa: ”EIT ei ole koskaan arvioinut, millaisiin toimiin valtio voi ryhtyä, jos sitä vastaan käytetään niin sanottua ihmisasetta.” 

Sikäli – mikäli demareiden ja rkp:n rivit uhkaavat revetä, Koskelon IL:lle antama haastattelu kannattaa laittaa isossa salissa laista äänestettäessä korvan taakse – mieluummin jo sitä ennen – ennen kuin painaa punaista nappulaa.

Käännytyslakikeskustelu on vahvasti politisoitunut, jota ei toivoisi näkevän kun kyseessä on kansallinen turvallisuus, jonka tulee mennä kaikkien (erityisesti vanhentuneiden) kv-sopimusten edelle.

 

 

 

Olli-PekkaSalminen
Sitoutumaton Tampere

Hallintotieteiden maisteri. Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu