Käännytyslaki: Onko hallintovaliokunta ylivoimaisen tehtävän edessä?

Hallintovaliokunta istahtaa maanantaina (1.7) askartelemaan käännytyslakimietintöä ja perustuslakivaliokunnan (Pev) lausuntoa. Kuten olemme panneet merkille, parta on pärissyt mm. siitä, mikä painoarvo valtiosääntöasiantuntijoilla ja oikeustieteilijöillä operaatiossa on? Asiantuntijat (ainakin osa) ovat päätyneet  näkemykseen, että politrukit kävelivät Pev:ssä asiantuntijalausuntojen yli ja pyyhkivät asiantuntijalausunnoilla pöytää.

Pev:ssä kirkkaan vihreä valo käännytyslaille ei palanut, joka tarkoitti, että hallintovaliokunnan tulee vielä askarrella lain  parissa.

Demarit ovat eduskunnassa laista äänestettäessä (5/6 enemmistö) vaa´ankieliasemassa. Äänestyskäyttäytymiseen tulee vaikuttamaan se, miten hyvin hallintovaliokunta onnistuu taituroimaan Pev:n edellyttämät täsmennykset mm. maahan pyrkivän oikeusturvan toteutumisen osalta, jolle tulisi tempulla tai toisella mahdollistaa myös jälkikäteinen  oikeusturva (valitusmahdollisuus) käännytyspäätöksestä.

Kyseinen operaatio ei liene hallintovaliokunnassa ylivoimainen sillä yksi mahdollisuus on, että rajamme vartijat jakavat rajalla maanhan pyrkijöille kirjalliset ohjeet mihin instanssiin valitus on mahdollista osoittaa ja missä aikataulussa. Valituksen jättämismahdollisuus voi olla kirjallinen, sähköinen tai että valitus toimitetaan lähimpään Suomen suurlähetystöön, josta valitus jatkolähetetään Maahanmuuttovirastoon. Mikäli kyseisessä maassa ei ole Suomen suurlähetystöä, ulkoministeriöllä ei liene ropleemaa sopia valitusten vastaanottomahdollisuudesta jonkin muun maan (esim. Pohjoismaa) suurlähettilään pakeilla.

Demarit peräänkuuluttavat myös käännytyslain aktivointia niin, että myös iso sali on operaatiossa mukana, eikä lakia aktivoida pelkästään valtioneuvoston (hallitus) ja TP:n puumerkeillä. Ison salin käsittelystä ei synny ropleemaa, sillä mikäli laki tulee ylipäätään 5/6 enemmistöllä hyväksytyksi, laki voidaan aktivoida isossa salissa esim. 2/3 enemmistöllä. Kyse on siinä määrin poikkeuksellisesta laista, että sen aktivointi – kuten demarit edellyttävät – isossa salissa on enemmän kuin perusteltu. 5/6 enemmistöä ei lain aktivoinnissa tule kuitenkaan enää edellyttää vaan 2/3 enemmistön tulee riittää.

Niin´ikää demarit edellyttävät, että hallintovaliokunnan mietintö muljahtaa vielä perustuslakivaliokunnassa. Tämäkään ei ole ylivoimainen tehtävä, sillä tulipalokiirettä lain hyväksymiselle ei ole, sillä itäraja on ollut käytännössä kiinni jo kuukausitolkulla. Lain perustuslainmukaisuuden uudelleenarviointi Pev:ssä päin vastoin lisää lain lopullisen version hyväksyttävyyttä ja legitimiteettiä myös kansalaisten keskuudessa.

Edellä mainittuun viitaten hallintovaliokunnalla ei näytä olevan ylivoimaisia vaikeuksia viilata lakiehdotusta Pev:n edellyttämään suuntaan.

*******

Joka tapauksessa menee laki läpi tai ei, parta tulee vielä kauan pärisemään millä pelisäännöillä Pev jatkossa toimii sen uskottavuuden varmistamiseksi?

Mikä valtiosääntöasiantuntijoiden lausuntojen painoarvo on ja tuleeko ennakollisessa perustuslainmukaisuuden arvioinnissa sittenkin perustaa erillinen – politrukeista riippumaton – perustuslain arviointitoimielin?

Oikeustieteellisessä keskustelussa on puhuttu perustuslakituomioistuimesta. Kyseiselle konklaaville ei ole Suomessa palanut – toistaiseksi – vihreää valoa. Kyseisestä konklaavista on käytetty termiä tuomioistuin. Tästä tulee terminä luopua, sillä tuomioistuimet toimivat vallan kolmijako-opin mukaan lakien säätämisestä erillään, joka on politrukkien tehtävä. Mikäli perustuslakitoimielin perustettaisiinkin, lopulliset päätökset tehdään joka tapauksessa demokraattisesti ja parlamentaarisesti isossa salissa.

Perustuslakituomioistuin -termistä tulee luopua ja lähteä liikkeelle siitä, että on perustuslakitoimielimen nimi mikä tahansa, sen ei tulee sisältää tuomioistuin -termiä, koska kyseinen konklaavi ei olisi tuomioistuin.

On enemmän kuin oletettavaa, että nyt nähdyn käännytyslakiepisodin jälkeen erillisen perusoikeustoimielimen perustamista lähdetään vakavissaan pohtimaan. Politrukeilla saattaa olla pelko persiissä vallan menettämisestä valtiosääntöasiantuntijoille, mutta pelko pois. Kuten edellä todettiin, lopulliset lait hyväksyvät politrukit isossa salissa eivätkä juristit.

 

 

Olli-PekkaSalminen
Sitoutumaton Tampere

Hallintotieteiden maisteri. Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu