Kannattaako Venäjän karhua määräänsä enempää ärsyttää? Vastaprovokaatiota naapurista tulee kyllä niitä erikseen tilaamattakin

TP Niinistön ja PM Marinin ilmoitus (12.5) heidän henkilökohtaisesta Nato-kannastaan siirsi Suomen ”harmaaseen aikaan”, kuten näytetään ajankohtaa kuvattavan ennen varsinaista Nato-jäsenyyttä. Nähtäväksi jää miten naapuri tilanteeseen tulevaisuudessa reagoi. Vai reagoiko tosiasiassa mitenkään?

Edellä mainittuun ”harmaaseen aikaan” liittyen – joka käsitetään Suomessa siis Venäjän uhkaksi – on mielenkiintoista seurata, miten Suomi itse tähän aikaan suhtautuu? Sekään ei ole naapurin näkökulmasta hälläväliä asia. 

”USA:n ilmavoimien lentokoneita tankataan tänään Suomen ilmatilassa. Neljä Yhdysvaltojen ilmavoimien A-10-lentokonetta tankataan tänään Suomen ilmatilassa, kertoo Puolustusvoimat tiedotteessaan. Tankattavat koneet ja KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone eivät tiedotteen mukaan laskeudu lainkaan Suomen maaperälle. Puolustusvoimien mukaan ylilento on osa koneiden reittisuunnitelmaa. Vieraan valtion ilma-alus saa tulla Suomen alueelle, jos alukselle on myönnetty siihen lupa. Puolustusvoimien Pääesikunta on käsitellyt ja hyväksynyt amerikkalaiskoneiden ylilennon Suomen ilmatilassa, tiedotteessa sanotaan.” (YLE 13.5) 

”Noin 20 yhdysvaltalaista sotilasta osallistuu puolestaan Utin jääkärirykmentin harjoituksiin huomisesta lähtien. Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen harjoitus järjestetään 13. toukokuuta ja 5. kesäkuuta välisenä aikana.” (YLE 12.5)

On selvää, että Kremlissä tiedetään – vaikka Suomeen tulisi ”harmaanakin aikana” pataljoona tai divisioona  amerikkalaisia tai Nato-sotilaita – Venäjän rajan yli ne eivät astu. On kuitenkin itsestään selvää – jo Venäjän kasvojen säilyttämisen näkökulmasta – että mikäli heitä provosoidaan – joutuvat myöskin he omalta osaltaan provosoimaan, jota ei liene toivottane, etenkään tässä ajassa. Provokaatiota naapurista kun saattaa tulla erikseen niitä tilaamattakin. 

Kun olemme nyt siirtyneet edellä mainittuun ”harmaaseen aikaan”, Puolustusvoimissa ja puolustusministeriössä saattaisi kannattaa ehkä vielä pohtia sitä, ”provosoimmeko” naapuria kyseisenä aikana? Kuten tiedämme, sellaista fakiiria ei ole, joka pääsisi Putinin pään sisään. 

Isokallio kiteyttää asian erinomaisesti 9.5 julkaisemassaan blogissa: ”Meillä on 1 300 kilometrin rajaviivaa itään. Ja rajan takana asiat ovat menossa huonompaan ja huonompaan suuntaan. Koska maantieteelle emme mahda mitään, meidän on elettävä aina vain ärsyyntyneempi Venäjän karhu naapurissamme. Nöyristelyyn ei ole syytä, mutta ärsyttääkään ei kannata.” (https://isokallio.blog/)

Politiikan penkkiurheilija yhtyy Isokallion analyysiin. Suomen ei kannata järjestää ”harmaana aikana” yhtään ylimääräisiä – provokatiivisia – harjoituksia vaan tarkoituksenmukaista on pysyttäytyä niissä harjoituksissa, joista on ennen Ukrainan sotaa jo etukäteen sovittu. 

Edellä mainittuun ”provokaatioleikkiin” naapurin kanssa ei kannata lähteä. Kumpikaan ei voita siinä mitään. Päinvastoin ko. ”leikillä” aiheutetaan ”harmaana aikana” kansalaisten suuntaan lisää epätietoisuutta ja hämminkiä.

Kyber- ja hybridivaikuttamista tulee kyllä naapurista niitä erikseen tilaamattakin.