Kansalaisaloitteiden raukeaminen vaalikauden päättyessä on vastoin kansanvaltaisuuden periaatteita ja perustuslain henkeä

Hallitus tuskailee parhaillaan, mitkä lait olisi saatettava isoon saliin ennen kuin vaalikausi päättyy. Kello käy.

Kello käy myös eduskuntaan toimitettujen kansalaisaloitteiden osalta.

Kansalaisaloite on vähintään 50 000 äänioikeutetun Suomen kansalaisen tekemä aloite, joka sisältää ehdotukset lain säätämisestä tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä sekä ehdotuksen perustelut. Kansalaisaloite voi sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Aloite voi koskea myös voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista. – – – Käsittelemättä jäänyt kansalaisaloite raukeaa vaalikauden päättyessä. (Eduskunnan verkkosivut)

Perustuslain (PL) 2.2 § mukaan; Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. PL:n 14.4 §:n mukaan; ”Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.” PL:n 20.2 §:n mukaan; ”Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.” PL 53.3 §:n mukaan; ”Vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään.” 

Edellä mainitut paragraaffit korostavat kansanvaltaisuutta ja kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Nyt nämä perusoikeudet valuvat kuiviin kansalaisaloitteiden osalta, jolloin käsittelemättä jäänyt kansalaisaloite raukeaa vaalikauden päättyessä.

PL:n 49 §:n mukaan (Asioiden käsittelyn jatkuvuus); ”Valtiopäivillä kesken jääneiden asioiden käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä, jollei eduskuntavaaleja ole sillä välin toimitettu. Eduskunnassa vireillä olevan kansainvälisen asian käsittelyä voidaan tarvittaessa jatkaa myös eduskuntavaalien jälkeen pidettävillä valtiopäivillä.”

Valtiopäivillä kesken ja käsittelemättä jääneet asiat siis raukeavat viimeistään vaalikauden päättyessä poikkeuksena merkittävät EU-asiat kuten parran pärinää vast´ikää herättänyt ennallistamisasetus. Hallituksessa kesken jääneiden asioiden raukeaminen on luonnollista sillä vaalikausikin päättyy.

Hallituksen esitykset poikkeavat kuitenkin kansalaisaloitteista, jotka yleensä ovat vähemmän poliittisesti virittyneitä (toki näitäkin voi olla) ja jotka ovat kansalaisten konkreettisia lakiehdotuksia. Herääkin kysymys millä perusteella kansalaisaloitteet raukeavat eduskunnassa vaalikauden päättyessä? 

Mm. Kuntalain 23 §:n (Aloiteoikeus) mukaan; ”Kunnan asukkaalla, kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä sekä sillä, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa, on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa.” 

Kuntalaisten laatimat aloitteet eivät raukea kunnissa valtuustokauden päättyessä. Miksi näin tapahtuu eduskunnassa kansalaisaloitteiden osalta? Kansalaisaloitteilla ei ole mitään tekemistä hallitusohjelman ja hallituksen lainsäädäntöhankkeiden kanssa, joiden tuleekin raueta vaalikauden päättyessä.

Kansalaisaloitteiden raukeaminen vaalikauden päättyessä on vastoin kansanvaltaisuuden periaatteita ja perustuslain henkeä. Seuraavan hallituksen – väristä riippumatta – tulee kiinnittää ensi töikseen huomiota kyseiseen epäkohtaan.

Seuraavan hallituksen oikeusministerin tulee kääriä ensi töikseen hihat kansanvallan halventamisen poistamiseksi. Eduskuntaan toimitettujen kansalaisaloitteiden ei tule raueta vaalikausien välillä. Kyseiseen menettelyyn ei ole löydettävissä kestäviä perusteita.

(Blogin kirjoittaja laatii oikeustieteellistä väitöskirjaa kuntalaisten aloiteoikeuteen liittyen).  

 

 

 

 

+2
Olli-PekkaSalminen
Sitoutumaton Tampere

Hallintotieteiden maisteri. Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu