Kansalaiset päättävät sisimmissään 9. lokakuuta ollako porvari, kommunisti vai jotakin siltä väliltä?
Kuten olemme panneet merkille valtioneuvoston tiedonanto rasismista on jäämässä taka-alalle, josta toki muodollisesti äänestää rämäytetään ja parta pärisee vielä isossa salissa mallin vuoksi.
Mutta arki koittaa.
VM:n sisäisillä neuvotteluilla (24-25.8), jotka käytiin VM Purran johdolla (lue: VM:n virkamiesten johdolla) ei ole painoarvoa. Raamit budjetille on VM:ssä luotu ja politiikka on toinen peliareena kuin valtioneuvoston linna ja VM:n budjettiosasto.
Myöskään 5.–6.9. ministeriöiden ja valtiovarainministeriön kahdenväliset neuvottelut ovat vielä alkulämmittelyä budjetin aikaansaamiseksi. Valtioneuvosto lähtee puimaan riihtä 19.–20.9 luonnon helmaan, jossa luonto on lähellä, kukat kukkivat ja josta pilkahdus saattaa olla havaittavissa myöskin aavan meren äärelle. Ministerit askeltavat medioiden ääreen hymyisin suin.
Edellä mainittujen pakollisten manöövereiden sijaan politiikan penkkiurheilija kääntää katseensa lokakuun 9:een päivään, jolloin hallituksen esitys vuoden 2024 budjetiksi julkistetaan. Mielenkiinto kohdistuu etenkin siihen, lähestytäänkö budjettia mikro- vai makrotalousnäkökulmasta? Tulisiko budjettia lähestyä molemmista näkökulmista?
PM Orpo lähestyy asiaa makrotalouden näkökulmasta kuten viran ja puolueen näkökulmasta on ymmärrettävää tehdä.
Kun valtioneuvosto julkaisee 9. lokakuuta lopullisen budjettiesityksen, kansalaiset muodostavat henkilökohtaisen näkemyksensä lopputulemaan. Ollako porvari, alkaako kommunistiksi vai ollako jotain siltä väliltä?
Rakennusalan romahdus näyttää suunnan.
Mutta sitä ei Pettteri ymmärrä!.
Ilmoita asiaton viesti
Porvareita emme ole, kommunisteiksi emme halua tulla, olkaamme siis politiikan penkkiurheilijoita.
Ilmoita asiaton viesti
Taoluskriisille on kaksi syytä joista toinen on niin EU:n, EKP:n kuin osavaltioidenkin älytön lainanotto periaatteella että lainaa ei tarvitse maksaa takaisin eikä korkoja ole.
Nyt sitten alkaa lainojen takaisinmaksu ja jo jonkin aikaa on korkojen maksu ollut käynnissä.
Eihän lainoja nytkään makseta takaisin, sanoo joku talousnero. Viime vuonna maksettiin jo n. 10 %.
Toinen syy on sitten myöskin itse tahallaan tehty. Siirtyminen pois ydinvoimasta ja mm. hiilivoimasta. Eikä tällä ole mitään tekemistä Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen kanssa.
Jos Eurooppa ei olisi sitonut käsiään selän taakse, ja vähän jalkojaankin, sitomalla energiantarpeensa Venäjän maakaasuun, ei mitään ongelmaa edullisen energian kanssa olisi.
Nämä kaksi asiaa yhdessä ovat inflaation aiheuttajia.
Ja molempien moottrina on toiminut ja edelleen toimii nk. punavihreä vasemmisto.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tarkoitat, että viime vuonnakin maksettiin lainoja takaisin 10%?
Joka ikinen vuosi erääntyy kymmeniä yksittäisiä lainoja. Tottakai ne maksetaan pois eräpäivänä. Muuten tulisi maksukyvyttömyys ja holhous.
Ne kuitenkin maksetaan pois uudella lainalla eli nettolainanotto on ensi vuonnakin yli 10 mrd.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitan inflaatoita.
Inflaatio pienetää lainan reaaliarvoa mikä on sama asia käytännössä, ei numeerisesti, kuin lainan lyhennys.
Ja tuo inflaatio tuntuu jokaisen kukkarossa.
Tähän lisäksi tulevat korot.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, että tarkensit. Tämän suhteen olet toki oikeassa. Kuitenkin silti nettolainanotto taisi ylittää inflaation vaikutuksen.
Ilmoita asiaton viesti
”Porvari” esittelee budjettiriihessä budjettiesityksen, joka olettaa ansio- ja pääomatuloverojen kasvavan 12% ensi vuonna. Samalla leikkaukset ovat marginaalisia.
Vaikea näistä on saada isoa riitaa sosialistien kanssa. (En nyt halua käyttää blogistin termiä).
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ”nousu” on ilmeisestikin numeerinen, ei reaalinen?
Jos olisi reaalinen, tarkoittaisi kytännössä vastaavan suuruisia palkankorotuksia ja / tai työllisyyden kasvua.
Ilmoita asiaton viesti
Täysin utopistinen lukema tuo 12%.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin 28.8.
”Yksityiskohtainen budjettiesitys on nyt julkaistu. Ensimmäisenä kiinnitin huomion budjetin tulopuoleen. Ansio- ja pääomatuloverojen on arvioitu kasvavan peräti 12%. Samaan aikaan bruttokansantuote kasvaa markkinahintaisesti vain 3,6% (inflaatiokorjattuna ei juuri lainkaan).”
Ainakaan tähän mennessä minulle ei kukaan ole osannut kertoa, miten tuo 12% nousu toteutuisi, kun samaan aikaan rakentaminen romahtaa ja teollisuus kasvaa tuskin lainkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Päämatulojen osalta en pidä lukua ollenkaan utopistisena. Suuryritykset ja pankit ovat tahkonneet ennästystuloksia ja, ainakaan historiallisesti, ne eivä alenna osinkojaan vaikka valtion talous meneekin alamäkeen. Paremminkin ne pyrkivät jakamaan osinkoina saman suuruisen osan voitostaan jos vain on rahaa.
Palkkaverojen suhteen inflaatio kiristää verotusta jos ei verotaulukoita, progressiota muuteta. Sen lisäksi että inflaatoi lisää verotuloja palkankrotuksia vastaavassa suhteessa.
Esim. eläkeläisiltä otetaan 6,9 % enemmän + progression aiheuttama verojen kiristyminen (olettaen että taulukoita ei muuteta.)
Ilmoita asiaton viesti
Indeksitarkistusten ”unohtaminen” olisi kaikkein perinteisin tapa tehdä veronkorotus. Hallitusohjelmassa on luvattu tehdä ansiotuloveroasteikkoihin täysimääräiset indeksitarkistukset.
Vaikea uskoa, että yritysten voitot/jakamat osingot kasvaisivat paljon bruttokansantuotetta nopeammin. Pörssikään ei tätä hinnoittele. Olisi kyllä kiva ylläri jos näin kävisi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos nuo indeksitarkistukset tehdään niin vaikka osinkoja maksettaisiinkin enemmän niin 12 % reaalinen verojen lisäys on mahdotonta.
Numeerinen ehkä. Sekin edellyttää työllisyyden kasvua.
Ilmoita asiaton viesti
Budjettihan laaditaan tietysti budjetointivuoden markkinahinnoilla, eli numeerinen tuo 12% kasvu onkin. Silti se on paljon enemmän kuin Valtiovarainministeriön tausta-aineistossa oleva numeerinen (markkinahintainen) bkt:n 3,6% kasvu.
Eli minusta vahvasti optimistinen kasvuodotus, jolla saatiin ensi vuoden budjetti näyttämään vähemmän alijäämäiseltä kuin tämän vuoden budjetti. Pahoin pelkään, että lisäbudjettia pakkaa vuoden mittaan ja alijäämä kasvaa.
Rohkeaksi ei voi leikkauslinjaa nimittää.
Ilmoita asiaton viesti