Kansanvalta on tuplavarmistettu – Maakuntatason politrukkeja tulee olemaan niin että päät yhteen kolisee

Politiikan penkkiurheilija raapaisi oheisen US-blogin (23.9), jossa penkkiurheilija hämmästeli sitä, miten on mahdollista, että maakunnissa tulee olemaan kaksi maakuntatason valtuustoa.

Olisiko ”kaksinapaisen maakuntahallinnon” sijasta pitänyt kenties harkita sitä, että maakuntavaltuustot ja hyvinvointialuevaltuustot olisi yhdistetty?  Asiaan välittömästi reagointi on toki alkaneen valtuustokauden osalta myöhäistä. Maito on jo maassa. Lainsäätäjä kiinnittänee kyseiseen dilemmaan jatkossa huomiota maakuntia koskevia lakeja jatkossa arvioidessaan ja rukatessaan.”

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko totesi aiheeseen liittyen 27.9 seuraavasti;

”Hyvinvointialueet itse eivät päätä omista tehtävistään. Silti Saarikon mukaan puolueen mielestä vaalien yhteydessä olisi luontevaa rakentaa näkemys niiden tulevaisuudesta. Hänen mukaansa esimerkiksi maakuntaliittojen tehtävät ovat helposti yhdistettävissä hyvinvointialueille.” (IS 27.9).

”Kaksinapainen maakuntamalli” tarkoittaa käytännössä sitä, että maakuntatason valtuutettujen määrä tuplaantuu. Kansanvaltaa tullaankin puolustamaan ensi vuoden kesäkuusta alkaen oikein urakalla. Joten äänestäjä ja kansalainen, huoli tältä osin pois. Maakuntatason politrukkeja tulee ensi vuoden kesäkuun alusta olemaan maakunnissa niin, että päät yhteen kolisevat.

* * * * * *

Anekdoottina todettakoon, että Oikeusministeriö on vahvasti sitä mieltä, että aluevaltuustot aloittavat toimintansa 1.3.2022. https://vaalit.fi/aikataulut-aluevaaleissa

Lainsäätäjä saattaa olla asiasta toista mieltä. Laissa hyvinvointialueesta (23 §) todetaan; ”Valtuutetut ja varavaltuutetut aluevaltuustoon valitaan hyvinvointialueella toimitettavissa vaaleissa (aluevaalit). Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta ja se alkaa vaalivuoden kesäkuun alusta.”

Jäämmekin mielenkiinnolla seuraamaan, päivittääkö OM virheellisen tiedon vai ryntäävätkö tammikuussa valituksi tulevat aluevaltuutetut 1. maaliskuuta maakuntakeskuksiin päättämään maakunnan sote-asioista?

* * * * * *

US blogi 23.9

Sote-maakuntauudistuksesta muodostuu ”kaksinapainen maakuntamalli”. Sanna ja Krista: Ei kai tässä näin pitänyt käydä?

Maakuntavaltuustojen jäsenten nimittämisen (syksy 2021) jälkeen, heti perään järjestetään aluevaalit. Aluevaalit järjestetään 23.1.2022. Hyvinvointialuelain mukaan valtuustoihin valitaan alueen väkimäärästä riippuen 59-89 valtuutettua.

Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta ja se alkaa vaalivuoden kesäkuun alusta. (Hyvinvointialuelaki, 23 §). Oikeusministeriön ylläpitämillä vaalisivuilla sen sijaan todetaan, että valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. Oikeusministeriö päivittänee verkkosivunsa tältä virheelliseltä osin.

Hyvinvointialueet muodostuvat maakunnista. Hyvinvointialueen alueena on maakunta. (Hyvinvointi- ja maakuntajakolaki 614/2021).

Maakuntiin tulee siis perustettavaksi kaksi valtuustoa. Nykyiset maakunnat (maakuntien liitot) ja tulevat hyvinvointialueet. 

Sipilän hallituksen sote-uudistuksen osalta todettiin, että maakuntauudistuksen yhteydessä nykyiset sairaanhoitopiirit, aluehallintovirastot, ely-keskukset ja maakuntien liitot lakkaavat, joten uutta hallinnon tasoa ei synny. Kuten tiedämme, Sipilän sote-uudistushanke törmäsi perustuslakivaliokunnan jykevään tammioveen.

Sipilän hallituksen sote-esityksessä tavoitteena oli nimenomaisesti, että kahta maakuntahallinnon tasoa ei synny, nykyisten maakuntaliittojen toiminnan lakatessa ja uuden maakuntahallinnon, joka sisälsi siis myös avit ja elyt, käynnistyessä. Sipilän hallituksen ajatus tältä osin oli siis varsin perusteltu.

Vaikka Sipilän ja Marinin hallitukset ovat kaksi eri asiaa, herää kuitenkin kysymys, kuinka Marinin hallituksen soten ja maakuntien osalta lopulta kävikään?

Marinin hallitus ei huomioinut, tai ei halunnut huomioida sitä, että parhaillaan nimettävät maakuntien liittojen valtuustot jatkavat toimintaansa vuoteen 2025, joka tarkoittaa, että maakunnissa toimii kaksi valtuustoa, maakuntavaltuusto ja hyvinvointialuevaltuusto. Hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat työnsä 1.6.2022, jonka toimikausi (4 v) kestää 1.5.2026 saakka.

Mm. Pirkanmaalla tilanne muodostuu seuraavanlaiseksi; maakuntavaltuustoon valittiin 6.9.2021, 61 valtuutettua ja tammikuussa 2022 hyvinvointialuevaltuustoon valitaan 79 jäsentä. Maakuntatason valtuutettuja tulee uudistuksen (käytännössä 1.6.2022) jälkeen olemaan siis 79 enemmän, yhteensä 140 valtuutettua.

Kuten edellä todetusta voidaan havaita, maakunnista tulee mammutteja maakuntatason luottamushenkilöiden määrän tuplaantuessa. Keskustelu kyseistä teemasta on jäänyt valitettavan vähäiseksi, ellei jopa kokonaan julkisen keskustelun ulkopuolelle. Yleisellä tasolla byrokratisoitumisesta on toki keskusteltu, mutta ”kaksinapaisesta maakuntamallista” ei ole puhuttu vielä mitään.

Olisiko ”kaksinapaisen maakuntahallinnon” sijasta pitänyt kenties harkita sitä, että maakuntavaltuustot ja hyvinvointialuevaltuustot olisi yhdistetty?  Asiaan välittömästi reagointi on toki alkaneen valtuustokauden osalta myöhäistä. Maito on jo maassa. Lainsäätäjä kiinnittänee kyseiseen dilemmaan jatkossa huomiota maakuntia koskevia lakeja jatkossa arvioidessaan ja rukatessaan.

Hallinnon tehokkuuden, kustannusten ja veronmaksajan näkökulmasta nyt valittu ”kaksinapainen maakuntamalli” ei palvele ketään.

Sanna ja Krista: Ei kai tässä näin pitänyt käydä?

+6
Olli-PekkaSalminen
Sitoutumaton Tampere

Hallintotieteiden maisteri. Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu