Kirsi Pihan pamfletti tervetullut keskustelunavaus – Istahtaako Kokoomuksen ”terävä pää” asian tiimoilta?

Kuten olemme havainneet, Kirsi Pihan pamfletti on herättänyt parran pärinää, puolesta ja vastaan. Tässä yhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista kuluttaa lukijan aikaa siteeraamalla medioissa jo esitettyjä, eri tahojen kannanottoja Pihan pamflettiin liittyen.

Ovat lukijat Pihan pamfletista mitä mieltä tahansa, pamfletti on tervetullut keskustelunavaus puolueen tilasta ja sen aatteellisista suuntauksista.  Yleensä puolueiden sisäiset riidat käydään läpi ”perhepiirissä”. Pihan pamfletti raottaa tärkeällä tavalla ovea ”kokoomuslaiseen perhepiiriin” joka palvelee tästä näkökulmasta sekä puolueen omaa riviäänestäjäkuntaa, että laajempaa yleisöä.

Politiikan penkkiurheilija pyrki muodostamaan kuvan siitä, miten kokoomus makaa pamfletissa esiin tuotujen näkökulmien kautta. Pamfletteja tulee yleisellä tasolla lähestyä tietyin varauksin. Blogistin lähdekriittisyyden syynä on yleisesti omaksuttu pamflettien luonne, jossa kirjoittaja lähestyy valitsemaansa teemaa omien kokemusten, lähtökohtien, mielipiteiden ja ideologioidenkin kautta. Vaikka pamfletteihin tulee suhtautua tietyllä varauksella, voidaan Pihan pamfletissaan esiin tuomaa analyysiä pitää oikeansuuntaisena koskien puolueen sisäistä hajaannusta.

Puolue ei ole sen enempää kriisi- kuin hajoamistilassa kuin ”naapuritkaan”, eikä Piha näin väitä olevankaan. Osataan sitä riidellä ”naapureissakin.” Pihan pamfletti ei ravistele perinteisiä kokoomusarvoja, kotia, uskontoa, isänmaata, yrittäjyyttä, etc. Sen sijaan pamfletin kärki kohdistui suvaitsevaisuus- ja maahanmuuttokysymyksiin.

Piha kritisoi myös puheenjohtaja Petteri Orpon tapaa johtaa puoluetta.

”Petteri Orpo tviittasi 27. helmikuuta: ”Kokoomuksen arvot ovat vapaus, vastuu ja demokratia, mahdollisuuksien tasa-arvo, sivistys, kannustavuus, suvaitsevaisuus ja välittäminen. Näiden puolesta Kokoomus on aina tehnyt töitä ja tekee myös tulevaisuudessa.” – Töiden tekeminen on kuitenkin eri asia kuin siitä puhuminen.” 

Politiikan penkkiurheilija perustelee pamfletin oikeasuuntaisuutta seuraavasti.

Kirsi Piha sai ratkaisevassa pormestariehdokasäänestyksessä 67 ääntä ja vastaehdokas Wille Rydman 34 ääntä. Kun tarkastelee em. lukuja – olkoonkin, että Piha sai kaksi kertaa enemmän ääniä kuin Rydman – puolueen sisällä kuplii. Luvut ovat siis fakta, eivätkä blogistin tai pamfletistin henkilökohtainen mielipide.

On selvää, että Helsingin piirin äänivaltaiset jäsenet ovat olleet äänestystilanteessa täysin tietoisia Pihan ja Rydmanin päinvastaisista näkemyseroista suvaitsevaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Vaikka äänestystulos oli Pihalle murkavoitto, Rydmanin saamat 34 ääntä pitäisi herättää puolueen terävän pään pohtimaan sitä, mitä puolueessa tapahtuu tai on mahdollisesti tapahtumassa. Muistamme Perussuomalaisten Jyväskylän 2017 puoluekokouksen, jossa ”soinilaiset ja terholaiset” yllätettiin housut kintuissa. Näin voi tapahtua missä puolueessa tahansa. 

Blogisti tuli pamfletista siihen johtopäätökseen, että Pihan huoli äärioikeistolaisista virtauksista ja niiden mahdollisesta rantautumisesta vahvemmin puolueeseen oli pamfletin ydin. Kuten perussuomalaisten 2017 ”vallankaappaus” osoitti, kaikki on politiikassa mahdollista, myös kokoomuksessa. 

Piha pohtii pamfletissaan liberalismin ja konservatismin välisiä eroja varsin seikkaperäisesti.

Molempia ideologioita varmasti puolueessa riittää ja ajatusmaailmat saattavat vuosien varrella jopa muuttua, jos on Sir. Winston Churchilliä uskominen. Hän oli urallaan ensin konservatiivi, sitten liberaali ja jälleen konservatiivi.

”Jos ei ole 20-vuotiaana liberaali, ei ole sydäntä. Jos ei ole 40-vuotiaana konservatiivi, ei ole aivoja.” – Sir. Winston Churchill

Pihan pamflettia voidaan pitää tärkeänä keskustelunavauksena siitä näkökulmasta, mitä asioita milloinkin puolueessa painotetaan. Ideologiat (liberalismi, konservatismi) ovat ylätason ajatussuuntauksia, mutta kuten Pihan pamfletista nousi vahvasti esille, myös sillä miten ideologioita käytännössä toteutetaan on merkitystä.

Pihan pamfletti on saanut sille kuuluvan arvoisensa huomion medioissa, joka varmasti tavalla tai toisella johtaa puolueen sisäiseen arvokeskusteluun viimeistään eduskuntavaaliohjelmaa laadittaessa. Riviäänestäjäkuntaa varmasti kiinnostaa nyt käydyn pamflettikeskustelun pohjalta, mikä on puolueen kanta suvaitsevaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Tästäkään näkökulmasta Kirsi Pihan pamfletti ei mennyt harakoille.

Puolueen ”terävän pään” on syytä istahtaa kesälomien jälkeen aiheen tiimoilta ja ratkaista, millä rattaalla edetään. Yksi asia mikä on varmaa, että äänestäjän kuluttajansuojan ja äänestyskäyttäytymisen näkökulmasta kaksilla rattailla -”pihalaisuus”, ”rydmanilaisuus” –  puolue ei eduskuntavaaleihin voi ratsastaa. Puoluejohtaminen on joskus ikävää touhua. Ikäviinkin kysymyksiin puoluejohdon pitää uskaltaa tarttua. Nyt sellainen kysymys on Pihan pamfletin myötä heitetty ilmaan.

 

 

+3
Olli-PekkaSalminen
Sitoutumaton Tampere

Hallintotieteiden maisteri. Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu