Sammio
Kirjaudu blogeihin

Koronajäljittäjät eksyvät jäljiltä – miten reagoivat hallitus, STM, THL ja sairaanhoitopiirit?

Koronaepidemian kiihtyessä ja siirtyessä pian leviämisvaiheeseen tarkoittaa sitä, että koronajäljittäjät nykyisillä resursseilla ovat tekemättömän paikan edessä. Tilannetta ei helpota sekään, että koronavilkku on lakannut osin vilkkumasta.

Nykyinen jäljitysjärjestelmä ei tule kestämään epidemian leviämisvaiheeseen siirryttäessä joka on enemmän kuin todennäköistä. Miten hallitus, STM, THL ja sairaanhoitopiirit aikovat haasteeseen vastata? 

Tällä hetkellä jäljittäjät ovat ylikuormittuneita ja eksyneet jäljiltä. Vaasassa tilanne jäljityksessä on jo toivoton resurssien loppuessa ja henkilöstön uupuessa tilanteen edessä.  Tilanne on erittäin hälyttävä. Vaasan kaltainen tilanne voi toistua myös muissa sairaanhoitopiireissä ja varsin pian. Vaaran merkit ovat ilmassa jo pääkaupunkiseudulla.

”Jäljittäjillä on Helsingissä jonossa satoja soittamattomia puheluita – Epämääräiset ketjut aiheuttavat nyt ”jumiin jääneitä” soittourakoita. Helsinki, Espoo ja Vantaa haalivat lisää koronajäljittäjiä terveydenhuollon ammattilaisista.” (HS 9.10)

Jäljittäjiksi on pestattu terveydenhuoltoalan ammattilaisia ja alan opiskelijoita.

”HELSINGISSÄ koronavirustartuntoja ja altistumisia jäljittää tällä hetkellä 140 terveydenhuollon ammattilaista ja opiskelijaa. Kaupungin keskitettyjen terveyspalveluiden johtava ylilääkäri Kustaa Piha arvioi, että määrää tullaan nostamaan yli kahdensadan epidemian pahentuessa. Myös Vantaalla ja Espoossa työvoimaa haalitaan lisää, sillä jäljitys ei enää tahdo pysyä jatkuvien altistumisryppäiden perässä.” (HS 9.10)

Terveydenhuoltoalan henkilöiden pestaamista jäljitykseen on perusteltu sillä, että heillä on riittävää terveydenhuoltoon liittyvää perus- ja pohjatietoa selvitystyön suorittamiseksi. Argumenttia voidaan pitää osin perusteltuna, mutta onko niin, etteivät myös muut ihmiset kykenisi jäljitystä suorittamaan kuin terveydenhuoltoalan ammattilaiset? 

Mahdollisille altistuneille esitettävän ”kysymyspatteriston” voisi olettaa osaavan esittää myös muut kuin terveydenhuoltoalan ammattilaiset.

Tärkeintä epidemian siirtyessä leviämisvaiheeseen on, että mahdollisia altistuneita saadaan jäljitettyä nopeasti, eikä se, että jäljittäjä mahdollisen altistuneen tavoittaessa ryhtyy epidemiologiseen syväarviointiin hänen terveydentilastaan puhelimessa.

Kuka tahansa, terveydenhuoltoalan ulkopuolinen henkilö jolla pysyy kynä kädessä ja on sisälukutaitoinen osaa esittää samat kysymykset ”kysymyspatteristosta” kuin terveydenhuollon ammattilainen tai alan opiskelija.

Kestämättömän tilanteesta tekee jäljityksen mahdottomuuden lisäksi se, että jäljittäjien ollessa terveydenhuoltoalan ammattilaisia he ovat pois varsinaisesta leipätyöstään, sairaiden hoitamisesta. Jäljitysstrategiaa voidaan tästäkin näkökulmasta pitää täysin kestämättömänä hoitojonojen pitkittyessä. 

Luonnollisesti on selvää, että jäljitystyön koordinoinnista tulee vastata terveydenhoitoalan ammattilaisten, mutta mikä estää myös muiden kun alan ammattilaisten toimia jäljitystehtävissä?

”Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialajohtaja Timo Aronkytö ennakoi tilanteen heikkenevän entisestään. ”Ja siinä kohtaa kysymys kuuluu, miten toimintastrategiaa pitää muuttaa.” (HS 9.10)

Viimeistään nyt on toimintastrategian muuttamisen paikka ja aika. Päivääkään ei ole hukattavaksi, sillä jäljiltä eksyminen johtaa kaoottiseen tilanteeseen.

Myös muille jäljityksestä kiinnostuneille, ei terveydenhoitoalan henkilöille – koulutuksen kautta – tulee mahdollistaa jäljitysmahdollisuus. Terveydenhuoltoalan ammattilaiset tulee pitää niissä töissä jotka niille kuuluvat.

Hallitukselta, STM:ltä ja THL:ltä voidaan kysyä, mitä järkeä on siinä että jäljitystyössä on mukana mm. hammaslääkäreitä. 

Viittä vaille valmis hammaslääkäri Rosa Nygren siirrettiin jäljitykseen koordinoimaan työtä, vaikka hänellä olisi juuri alkanut valmistumista edeltävä viimeinen työharjoittelu.

Viittä vaille valmis hammaslääkäri Rosa Nygren siirrettiin jäljitykseen koordinoimaan työtä, vaikka hänellä olisi juuri alkanut valmistumista edeltävä viimeinen työharjoittelu.­

Miten hallitus, STM, THL ja sairaanhoitopiirit perustelevat sen, että hoitojonojen lisääntyessä, kallisarvoinen ennaltaehkäisevä ja akuutti hoitotyö jää suorittamatta ja että konkreettinen puhelimitse suoritettava jäljitystyö edellyttää kallispalkkaisten lääkäreiden ja alan ammattilaisten  jäljitystyötä? Voisi olettaa, että työvoimahallinnon rekistereistä löytyy tähän työhön kykeneviä ihmisiä kasapäin. 

Epidemian siirtyessä valtakunnallisesti hallitsemattomaan tilaan jäljitystyössä tulee olla ensisijaista se, että mahdolliset altistuneet saadaan tavoitettua nopeasti, eikä se, että jäljittäjät ryhtyvät puhelinkontakteissa suorittamaan lääkäreille kuuluvaa diagnostiikkaa.

Jäljitysnopeus on epidemian leviämisvaiheessa nousee kriittiseksi tekijäksi siinä miten epidemiaa voidaan hallita, mikäli se leviämisvaiheessa ylipäätään enää hallittavissa on. 

Blogin tarkoitus ei ole kyseenalaistaa nykyisten jäljittäjien kompetenssia raskaassa ja ylikuormittuneessa työssään jota he tekevät uupumuksen rajoilla. Tärkeästä työstä kiitos heille.

Sen sijaan blogin tarkoitus on herättää järjestelmästä vastaavia instansseja, hallitusta, STM:ää,  THL:ää ja sairaanhoitopiirejä pohtimaan vakavasti sitä, onko nykyinen jäljitysstrategia ajan tasalla ja ennen kaikkea, miten järjestelmä kykenee vastaamaan haasteeseen siirryttäessä valtakunnalliseen epidemian leviämisvaiheeseen?

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu

Kommentit (0)

Kommentoi

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kommentoida.