Kuka vuotaisi elinkeinoministerille mitä korona-exitissä tapahtuu? – Lintilä Säätytalolle nolossa kuunteluoppilaan roolissa

Kuten me politiikan penkkiurheilijat tiedämme, hallitus kokoontuu tänään (7.4 klo 17.00) Säätytalolle pohtimaan ns. korona exit-strategiaa. Erityisen mielenkiintoinen yksityiskohta nousi esiin YLE:n Aamussa, jossa haastateltiin elinkeinoministeri Lintilää.

Toimittaja kysyi Lintilältä, mitä tiedätte tästä strategiasta?

Lintilä totesi, että viime viikolla käytiin ensimmäinen versio, joka oli hyvin raakaversio. Jatkovalmistelua on sen jälkeen ollut. Itse asiassa en tiedä siitä mitään, koska valmistelu on ollut valtioneuvoston kansliassa ja sosiaali- ja terveysministeriössä ja käsittääkseni kansliapäälliköillä virkamiestasolla. Mutta varsinaisesti strategia TEM:ssä ei ole ollut käsittelyssä.

https://areena.yle.fi/1-50655302?autoplay=true (YLE Areena, aloitus kohdasta 22 min.)

Jos ei tieto kulje ministeriöiden välillä, näyttää siltä, ettei se kulje ministeriöiden sisälläkään. 

VNK:n tiedote 1.4.2020. ”Valtioneuvoston COVID-19 koordinaatioryhmä koostuu nyt kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköistä. Koordinaatioryhmän tehtävänä on viedä toteutukseen valtioneuvoston tekemät päätökset koronavirusepidemian hillitsemiseksi ja koordinoida ministeriöiden välistä yhteistyötä.”

https://valtioneuvosto.fi/-/10616/valtioneuvoston-koronajohtamista-vahvistettiin

Saattaisi äkkipäätään olettaa – tilanteen ollessa vielä päällä – että TEM:n kansliapäällikkö briiffaisi elinkeinoministerin ainakin keskeisistä exit-strategian kohdista, joita COVID-19 koordinaatioryhmässä on käsitelty, ilman, että ministerin pitää lähteä kuunteluoppilaaksi Säätytalolle. 

VNK:n samaisessa tiedotteessa todetaan; ”Valmistelussa on myös erillinen jälkihoitoryhmä kriisin jälkeiseen aikaan valmistautumiseksi.” Exit-strategian valmistelun näkökulmasta olisi mielenkiintoista kuulla, ketä tähän ryhmään kuuluu vai onko kyseistä konklaavia ylipäätään olemassa.

Kun tarkastelee VN:n poikkeusolojen johtamisjärjestelmää, aivan heti ei tule mieleen yksinkertainen ja tehokas ”koronanyrkki”, vaan ”hallintohimmeli”, joita eri julkishallinnon organisaatioissa varsin helposti rakennellaan. Ei siis ihme, että kriisin hallinta on byrokratisoitunut ja ”laatikoitunut” pahanpäiväisesti. Mitä enemmän liikkuvia osia, sen monimutkaisemmaksi ja vaikeammaksi kriisien hallinta muodostuu.

Poikkeusolojen johtaminen valtioneuvostossa.kaavio.

Kuten olemme politiikan osalta panneet merkille, ministeriöistä ja ”hallituslähteistä” vuodetaan etukäteen tietoja julkisuuteen, mm. iltapäivälehdille. Ottamatta kantaa siihen, ovatko vuodot hyvä vai huono asia, saattaisi kenties olla paikallaan, että ministeriöiden virkamiehet ja ”hallituslähteet” vuotaisivat omille ministereilleenkin siitä, missä mennään, vai mennäänkö missään.

Mikäli elinkeinoministeri Lintilää ei ole briiffattu ennen tätä päivää edes oman ministeriön kansliapäällikön toimesta – jolta kuulostaa Ylen haastattelun mukaan – on paradoksaalista ja varsin noloa, että hallituksen yksi keskeisimmistä ministereistä koronakriisin aikaan, joka koettelee elinkeinoelämää rankalla kädellä, astelee illallla Säätytalon portaita ylös kuunteluoppilaan roolissa.

 

 

 

 

+1
Olli-PekkaSalminen
Sitoutumaton Tampere

Hallintotieteiden maisteri. Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu