Kumpi lentää nopeammin konkurssiin, yritykset vai valtio?

Elinkeinoministeri Lintilä piti aamulla (14.5) tiedotustilaisuuden yritysten tukijärjestelmästä. Infon anti konkretian osalta jäi sen verran laihaksi, että kyseistä tiedotustilaisuutta ei olisi kannattanut edes pitää. Info oli hallituksen tähänastisista surkein esitys.

Infolla yritettiin ehkä rauhoitella yrittäjiä, mutta info aiheuttanee päinvastoin yrittäjien keskuudessa enemmänkin suuttumusta. Siinä määrin yleistä ”parran pärinää” info oli.

Kriisitilanteissa väestön rauhoittaminen on toki tärkeää, mutta epävarmuuden lisääminen lyö tätä tarkoitusta korville. Infot tulee pitää silloin kun on jotakin infottavaa etenkin kriisiaikoina, eikä epämääräisiä infoja ole suositteleminen normaalioloissakaan.

Kuten otsikossa todetaan, ”Kumpi lentää nopeammin konkurssiin, yritykset vai valtio?” olen kysymyksen esittäjänä velvoitettu ainakin yrittämään löytämään siihen vastauksen. Vastaus ja pohdinnan lopputulema ei ole välttämättä oikea tai sinnepäinkään, mutta kokeillaan. Otetaan esimerkiksi em. yritystuet joita hallitus parhaillaan kaavailee ja joka jäi Lintilän infossa konkretisoitumatta.

Kustannukset, jotka otetaan huomioon, ovat vaikeasti sovitettavia kustannuksia, joita ovat vuokrien kaltaiset kiinteät kulut ja palkkamenot. (YLE 14.5).

Juuri viimeksi mainittu palkkamenoihin liittyvä kompensaatio on mielenkiintoinen. Yritysten jo nyt massiivisessa määrin lomautettua henkilöstöä tarkoittaa se samalla sitä, että yritykseltä poistuvat palkkamenot. Tuleeko valtion siis kompensoida menoja joita ei ole edes olemassa?

Maassamme on hyvä lomautusjärjestelmä jota monessa pohjoismaassakaan ei ole edes olemassa joka takaa työntekijöiden vähimmäistoimeentuloturvan ja joka vastaavasti vaikuttaa yritysten palkkamenojen pienenemiseen. Tuleeko siis valtion kompensoida yrityksiä jotka ovat lomauttaneet työntekijöitään vielä erillisellä tuella ja niiden työntekijöiden osalta jotka eivät ole edes työpaikoillaan?

On selvää, että lomautusten myötä mm. kassat ja Kela ovat tiukoilla joka tarkoittaa, että hallituksen suunnittelema yritysten palkkatukeen suunniteltu summa tulee päin vastoin suunnata kassoille ja Kelalle jotta ne suoriutuvat lomautuskustannuksistaan. Kyseinen menettely varmistaa myös sen, että valtion kompensaatio menee sinne minne sen pitääkin.

Konkretisoidaan: Valtio päättää valita kompensaatiota koskevaksi ajankohdaksi tammi-helmikuun 2020. Yrityksellä on ollut tuolloin kaksi (2) työntekijää joiden palkkakustannus on ollut työnantajalle 6000 euroa sotuineen päivineen. Yritys hakee Valtiokonttorista kompensaatiota sisältäen em. palkkakustannuksen. Lomautuksen johdosta näitä palkkakustannuksia ei ole tosiasiassa enää olemassa. Onko valtio/valtionkonttori siis velvollinen kompensoimaan tätäkin kulua yrittäjälle? Toivottavasti nyt hallituksen kaavailemassa palkkatuessa ei ole tästä kysymys.

Ns. toimialariippumattomasta tuesta aiheutuva valtion kustannus per kuukausi on hallitukselle itselleenkin kysymysmerkki. On selvää, että tuen määrä tulee pyörimään sadoissa miljoonissa per kuukausi. Mikäli valtio ryhtyy maksamaan yrityksille jotka ovat lomauttaneet henkilöstöään vielä erillistä palkkatukea on selvää, että valtion taloudellinen kantokyky ja sen rajat tulevat vastaan muutaman kuukauden kuluttua sillä pandemia ei pääty kahdessa kuukaudessakaan.

Vaarallisen hallituksen palkkatuesta tekee sekin, että jos ja kun pandemia jatkuu joka on oletettavaa ja piikki on tältä osin avattu, piikkiä on poliittisesti vaikeaa pistää myös kiinni. 

Yrityksiä, oli niiden toimiala mikä tahansa, tulee tukea kriisin aikana, mutta pelkästään kriisin aiheuttamiin todellisiin kustannuksiin (mm. liikevaihdon lasku, kiinteät kulut), mutta ei niihin kustannuksiin, kuten palkkakulut, josta lomauttaneille yrityksille ei edes aiheudu kustannuksia. Miksi valtio maksaisi yrityksille palkkatukea kriisin aikana kun työpaikoilla ei ole edes näitä työntekijöitä ja joiden toimeentulosta vastaavat työttömyyskassat ja Kela?

Koronakriisistä aiheutuu valtiolle pelkästään tänä vuonna kymmenien miljardien menot. Kustannuksia ei ollene tarkoituksenmukaista ehdoin tahdoin lisätä, etenkään jos niihin ei ole perusteita. 

Vastaukseni otsikossa esittämääni kysymykseen -on se sitten oikea tai täysin väärä – on, että tällä menolla – leväperäisellä yritystukien jakamisella – valtio lentää nopeammin itse  konkurssiin* kuin sen tukemat yritykset. Eri mieltäkin saa toki olla. Maksaja täytyy joka tapauksessa löytyä joita ovat lapsemme ja lapsenlapsemme. Kuka tai mikä instanssi sen jälkeen kun valtion kassan pohja paljastuu huolehtii kriisin jälkeisestä elvytyksestä, Euroopan unioniko?

*teoreettisesti tarkasteltuna valtio ei voi mennä konkurssiin sillä ollessa sille kuuluva verotusoikeus

 

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu