Mielenosoituksen hallinta ei tainnut mennä poliisilla kuin ”strömsössä”

Parran pärinää on herättänyt lauantaina Helsingissä järjestetty mielenosoitus. Aiheellisesti. Menettelyä selvitellään varmasti vielä hartaasti, sekä tapahtuman järjestäjän/järjestäjien, että poliisiviranomaisen toiminnan osalta. Näyttää siltä, että molemmat tahot epäonnistuivat pahasti kun tarkastellaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

15 § (yleisötilaisuuksien kieltäminen) mukaan; ”Poliisilla on oikeus kieltää yleisötilaisuuden järjestäminen, jos muut toimenpiteet eivät ole riittäviä ja jos on ilmeistä, että: 2) järjestystä ja turvallisuutta ei voida ylläpitää. 3) tilaisuuden järjestäminen aiheuttaa vaaraa terveydelle.”

Erityisen mielenkiintoinen koronatilanteen ja tartuttavuuden näkökulmasta on kokoontumislain 16 § (Vastuuvakuutus), jossa todetaan; ”Jos tilaisuuden järjestämisestä voi aiheutua vahinkoa henkilölle tai omaisuudelle, poliisi voi määrätä yleisötilaisuuden järjestämisen edellytykseksi, että järjestäjällä on riittävä vastuuvakuutus mahdollisen korvausvelvollisuutensa varalta.”

Vallitsevan koronatilanteen vaarallisuuden huomioon ottaen voisi olettaa, että poliisi olisi vaatinut järjestäjältä vastuuvakuutuksen. Mutta tapahtuiko näin? Äkkipäätään voisi olettaa, että vallitsevassa pandemiatilanteessa tartunnoilta ei 100 %:sti voi välttyä ja josta aiheutuu vahinkoa henkilöille, tässä tapauksessa tilaisuuden osallistujille karanteenien jne. muodossa.

Ko. lain 17 §:n mukaan; ”Yleisen kokouksen ja yleisötilaisuuden järjestäjän on huolehdittava järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä sekä lain noudattamisesta tilaisuudessa.”

Lain 19 §:n mukaan; ”Poliisin tehtävänä on turvata kokoontumisvapauden käyttämistä. Poliisin tulee myös valvoa, että järjestäjä ja puheenjohtaja täyttävät tämän lain mukaiset velvollisuutensa, sekä ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi yleisessä kokouksessa ja yleisötilaisuudessa.”

Ryhdyttiinkö poliisin toimesta tosiasiallisiin toimenpiteisiin?

YLE-uutisen mukaan:

”Lopulta poliisi kuitenkin antoi kaikkien jäädä ja tilaisuuden jatkua. Ehtona oli, että sadat mielenosoittajat ryhmittyisivät enintään kuuden hengen ryhmiin. Osa osallistujista yritti noudattaa poliisin ohjeistusta, osa ei.

– Järjestäjä onnistui kuitenkin hieman hajauttamaan porukkaa, jolloin tehtiin päätös, että on kokonaisharkinnan kannalta järkevämpää antaa mielenosoituksen käydä loppuun. Koetetaan sitten ensi kerralla olla etevämpiä, komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista sanoo Ylelle.”

Kokoontumislain 21 §:n mukaan; ”Yleisen kokouksen puheenjohtajan tai järjestäjän on keskeytettävä kokous tai määrättävä se päättymään, jos kokouksen jatkamisesta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle. Päällystöön kuuluvalla poliisilla on oikeus keskeyttää yleinen kokous tai määrätä se päättymään, jolleivät muut toimenpiteet ole osoittautuneet riittäviksi, 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa sekä silloin, kun yleistä kokousta järjestettäessä muutoin toimitaan olennaisesti lainvastaisesti.”

”Heinosen mukaan poliisilla olisi ollut lain puolesta oikeus hajottaa kokoontuminen voimakeinoin. Sitä ei kuitenkaan nähty ”missään tapauksessa järkevänä” koronamielenosoituksen aikana.

– Poliisilla on oman järjen käyttö sallittua ja voimme miettiä, milloin jostakin toimenpiteestä luovutaan, jos sen loppuun saattaminen olisi kokonaisharkinnan kannalta kohtuutonta.” (YLE 20.3)

Heinosen mainitsema ”oman järjen käyttö” ei ole sallittua vaan voimassa olevan lainsäädännön soveltaminen. Poliisit käyttävät tehtävissään julkista valtaa, joka ei anna mahdollisuutta ”oman tai heinäntekojärjen” käytölle, niin mukavalta kuin se vallitsevissa olosuhteissa saattaisi tuntuakin. 

Tartuntatautilain 59 c §:n mukaan; ”Jos 58 §:n nojalla tehtyä yleisötilaisuuksia tai yleisiä kokouksia koskevaa päätöstä ei noudateta, poliisilla on oikeus estää, keskeyttää tai päättää yleisötilaisuus tai yleinen kokous. Poliisimiehellä on myös oikeus määrätä väkijoukko hajaantumaan tai siirtymään, jos yleisötilaisuus tai yleinen kokous on mainitun pykälän nojalla tehdyn päätöksen vastainen. Jollei hajaantumis- tai siirtymismääräystä noudateta, poliisimiehellä on oikeus hajottaa väkijoukko voimakeinoin sekä ottaa niskoitteleva henkilö kiinni. Poliisin tulee mahdollisuuksien mukaan rajata toimenpiteensä koskemaan vain niitä henkilöitä, joiden menettelystä väkijoukon hajottamisen tai siirtämisen tarve aiheutuu.

Poliisimiehen oikeudesta hajottaa väkijoukko, jos 7 momentissa tarkoitettu yleisötilaisuus tai yleinen kokous vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai on esteenä liikenteelle, säädetään poliisilain (872/2011) 2 luvun 9 §:ssä.”

Poliisilain 2 luvun 9 §:n mukaan; ”Poliisimiehellä on oikeus määrätä väkijoukko hajaantumaan tai siirtymään, jos kokoontuminen vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai on esteenä liikenteelle. Sama oikeus poliisimiehellä on, jos väkijoukossa olevat uhkaustensa tai muun käyttäytymisensä perusteella todennäköisesti syyllistyisivät henkeen, terveyteen, vapauteen, kotirauhaan tai omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen. Jollei hajaantumis- tai siirtymismääräystä noudateta, poliisimiehellä on oikeus hajottaa väkijoukko voimakeinoin sekä ottaa niskoitteleva henkilö kiinni. Poliisin tulee mahdollisuuksien mukaan rajata toimenpiteensä koskemaan niitä henkilöitä, joiden menettelystä väkijoukon hajottamisen tai siirtämisen tarve aiheutuu.”

Näyttää siltä, että tilaisuuden järjestäjä/järjestäjät eivät noudattaneet kokoontumislakia. Näin ei valitettavasti tapahtunut myöskään poliisiviranomaisen osalta. Toivottavaa onkin, että vastaavia tapahtumia etenkään yleisvaaralliseksi todetuissa pandemioissa ei jatkossa järjestetä.

Heinäntekojärjen käyttö on suotavaa heiniä nostellessa seipäille, mutta viranomaistoiminnassa ei, jota rajoittaa voimassa oleva lainsäädäntö myös poliisiviranomaisten osalta.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että ”poliisiministeri” Maria Ohisalo ei ole kommentoinut päivän mittaan asiaa mm. twitterissä mitenkään (kuten ns. vastuuministerit yleensä tekevät – pyhää, arkea), joka kertoo siitä, että poliisihallituksessakaan asia ei ole läpihuutojuttu.

 

 

+2
Olli-PekkaSalminen
Sitoutumaton Tampere

Hallintotieteiden maisteri. Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu