Olisiko poikkeusoloministerin pestille tilausta?

Sunnuntain 26.4 pääministerin kyselytunnilla PM Marin näki ongelmallisena kriisinhallinnan näkökulmasta ministeriöiden siiloutumisen jota voitaneen kuvata siten, että eri ministeriöt touhuavat omien asioidensa äärellä ja kokonaiskuva jää epäselväksi ja mm. tiedonkulku on mitä on. Tästä ongelmasta on lukuisia kriisiajan esimerkkejä joita ei ole tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista kerrata.

Poikkeusolot kuten nyt nähty koronakriisi osoittaa, että tilanteen kokonaishallinta kaipaa eri sektorit ylittävää tarkastelua. Asia olisi ratkaistavissa ns. poikkeusolomininsterin pestillä joka helpottaisi myös pääministerin työskentelytaakkaa joka on varmasti näinä päivinä kova. Pääministeri käytännössä vastaa valtioneuvoston toimintaedellytyksistä.

PM Marin totesi PM:n kyselytunnilla, ”Ihan kaikkien on syytä asennoitua siihen, että tämä tauti ei mene nopeasti ohi”. (US 26.4)

THL:n Mika Salminen, ”Suomessa ollaan suvantovaiheessa, joka tarkoittaa sitä, että tautihuipusta ei voida mitenkään puhua. Me joudumme sitä kyllä odottamaan, se on aika kaukana edessäpäin” (YLE/US 25.4)

Poikkeusoloministeri toisi eri ministeriöiden lainsäädäntöön liittyvät esitykset valtioneuvoston yleisistuntoon luonnollisesti siten, että valmistelu tapahtuisi kuten nytkin eri ministeriöiden toimesta joissa asiantuntemus ja tieto on. Poikkeusoloministeri kykenisi arvioimaan eri ministeriöiden esitykset osana laajempaa kriisinhallintaan liittyvää kontekstia.

Ministeri toimisi vastuuministerinä ns. ”nyrkin” – jota termiä voitaneen tässä yhteydessä käyttää – toiminnankin osalta joka mahdollistaisi myös sen, että ”nyrkissä” käsiteltävät asiat, skenaariot ja arviot tulevat selkeämmin poliittisen kriisinhallintajohdon tietoisuuteen.

Jotta valtionhallintomme ja ministereiden toimintaedellytykset olisivat optimaaliset ottaen huomioon varmastikin suuren kuormituksen ja kriisin pitkittyessä josta mm. THL varoittaa, poikkeusoloministerin pestiä hallituksen kannattaa vakavasti harkita eri näkökulmista. Jos ministeripestin perustamiselle palaa vähänkään enemmän vihreää ja kuin punaista valoa, siihen kannattanee tarttua. 

Päivän selvänä voitaneen pitää, että koronakriisin terveydenhuoltoon liittyvä STM:n kaksipäinen (Pekonen, Kiuru) johtamisjärjestelmä tulee selkeyttää eikä toimia niin, että kaksi ministeriä askartelee samojen asioiden parissa. Tämäkin jo omalta osaltaan selkeyttäisi valtioneuvoston toimintaa, ettei käy kuten vasta valmistuneessa selvityksessä STM:n ylimmän virkamiesjohdon osalta kävi.

Poliittisen johtamisjärjestelmän tulee olla kriisiaikoina priimakunnossa eikä vain sinnepäin. Hallituksen tulee ymmärtää, että siviilikriisinhallinnassa pätee samat lainalaisuudet kuin sotilaallisissakin kriisessä. Niitä ei voi johtaa kaksinapaisesti vaikka viholliset ovatkin erit. 

Kuten nyt parin kuukauden aikana on nähty, ministerit etenkin terveydenhuollon ja talouden aloilla ovat täystyöllistettyjä ja askaroivat koronaan liittyvien asioiden parissa varmastikin jos ei 24/7 niin vähintäänkin 24/6. On otettava huomioon, että valtionhallinnon toiminta ei pidemmällä aikaperspektiivillä – jos ja kun kriisi pitkittyy – voi toimia pelkästään kriisiin liittyvien kysymysten  äärellä.

Lainsäädäntötyö joka valtioneuvoston ja eduskunnan tehtävänä on, ei saa kriisin rajuudestakaan huolimatta lamaantua.  Jos nyt käsillä olevan kriisin aikana mm. valtioneuvoston toimintaa, resursseja ja vastuita ei tarkisteta, kannattaa se tehdä viimeistään osana poikkeuslain toimivuuden arviointia joka tulee jokatapauksessa tehdä.

Jos ja kun näyttää siltä, että kriisi pitkittyy, hallituksen voisi olla tarkoituksenmukaista istahtaa em. resurssi- ja vastuukysymysten äärelle jotta myös sen omat toimintaedellytykset kriisin keskellä tulevat optimoituiksi. Ollenee selvää, että valtionhallinnon ylintä johtamisjärjestelmääkään ei ole luotu poikkeusoloihin.

Ministeri Pekonen toteaa twiitissään, että ”– STM:n johdossa kannan lopulta vastuun siitä, että ministeriömme hallinto toimii. Jotta voimme varmistaa, että vastaavia katkoja ei pääsisi tapahtumaan, käynnistän sosiaali- ja terveysministeriössä toimenpiteitä tiedonkulun vahvistamiseksi ja vastuiden selkeyttämiseksi, Pekonen twiittaa.” (IS 26.4).

Vastaava selvitystyö on tarkoituksenmukaista tehdä myös STM:n vastuuministereiden Pekonen ja Kiuru toimenkuvien ja vastuiden osalta ennen kuin enempiä vahinkoja pääsee käymään.  Siviilikriisinhallinnassa valta- ja vastuukysymysten tulee olla kristallinkirkkaat.

Mikäli olosuhteet muuttuvat radikaalisti ja olennaisesti kuten nyt kriisin aikana on käynyt, myös johtamisjärjestelmää tulee muuttaa olosuhteiden mukaiseksi. Normaaliolojen johtamisjärjestelmä ei kykene vastaamaan poikkeusolojen haasteisiin joka edellyttää myös tätä arviointia ja sen pohjalta tehtäviä johtopäätöksiä ja toimenpiteitä.

Päivän selvänä voitaneen pitää, että hallituksen valitsema hybridistrategia ei ole vielä ajankohtainen. Koronakriisin huippua ei ole edes saavutettu joka tarkoittaa, että edellytyksiä rajoitteiden purkamiselle ei vielä ole miltään osin.

* * * * *

Jälkiviittaus 27.4. klo 19:42. Suomen kuvalehti, ”Käänne STM:n sisäisissä kiistoissa – ylijohtaja Sillanaukeen osasto pilkottiin. Kansliapäällikön kanssa julkisesti riidellyt ylijohtaja siirtyy pienemmän osaston päälliköksi.” 

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/kaanne-stmn-sisaisissa-kiistoissa-ylijohtaja-sillanaukeen-osasto-pilkottiin/?shared=1124388-dfc2784e-999

Kuten edellä todettiin STM:n poliittisen johdon kaksinapaisuuden Pekonen/Kiuru osalta, perattavaa ministeriön poliittisen johdon valta -ja vastuukysymyksiin vielä jäi vaikka ministeriön ylimmän virkamiesjohdon toimenkuvia rukattiinkin. Isoin ongelma talon sisällä ei ole poistunut mihinkään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu