Ottawan miinasopimus: Vieläkö sopimukselle löytyy tilausta ja katetta?
Suomenmaa on kiinnittänyt artikkelissaan huomiota Mika Aaltolan ”twiittiin”, jossa Aaltola pohtii jalkaväkimiinoihin liittyvää Ottawan sopimusta ja sen tarkoituksenmukaisuutta.
Aaltola toteaa: – Suomi ei voi luopua mistään konventionaalisesta kyvykkyydestään, jos Venäjää ei saada sitovasti mukaan, Aaltola kritisoi nyt. (Suomenmaa 29.8)
HS:lle Aaltola selventää, että hän ei vaadi sopimuksesta irtautumista, mutta asiasta pitäisi hänen mielestään käydä keskustelua. (HS 29.8)
Aaltolan ulostulo asiassa on vallitsevassa tilanteessa ajankohtainen. Ukraina pyrkii parhaillaan valtaamaan takaisin äiti-Venäjälle menettämiään alueita, mutta tehtävä on lähes ”mission impossible”.
PV:n evp. komentaja Jarmo ”Charles” Lindberg (kok) totesi Maikkarille elokuussa, että Venäjältä miinat tuskin loppuvat. – Tekisi mieli sanoa, että se on melkein ihan sama, mitä kalustoa hyökkääjällä on. Miinoista on hyvin työlästä ja hidasta mennä läpi. (MTV 10.8)
Ukrainan vastahyökkäys on kosahtanut merkittävällä tavalla venäläisiin miinoihin. Paradoksaalista Suomen näkökulmasta on, että Suomessa käytiin vilkasta keskustelua siitä, lähetetäänkö Ukrainaan pari-kolme Leopard2 raivauspanssarivaunua? Kun parrat olivat pärisseet riittävästi, näin päätettiin myös tehdä.
Paradoksaalisen tilanteesta tekee se, että Venäjä ei ole liittynyt miinakieltosopimukseen. Ukrainan rintamalla soditaan näin ollen täysin eri periaatteilla ja säännöillä. Näin tulisi tapahtumaan myös maamme itä-rajalla, olkoonkin, että jalkaväkimiinoja on korvattu muulla kalustolla.
Suomen hyväksyessä Ottawan sopimuksen suuressa salissa v. 2011 äänin 110-47, hallitusvastuussa oli Jyrki Kataisen ”sixpäk” hallitus. Äänestyksessä kokoomuslaiset ja sosiaalidemokraatit painoivat molemmat 31 kertaa vihreää nappia. Kepussa sen sijaan rivit rakoilivat. Kepulaisista 17 painoi vihreää ja 11 punaista. Perussuomalaisista suuressa salissa olleista kaikki 36 senaattoria löysi punaisen napin. Vihreät ja vasemmistoliitto niin´ikää painoivat molemmat yhdeksän kertaa vihreää nappia. Samoin tekivät rkp ja kristilliset kuudella vihreän napin painalluksella. Vasemmistoliittolaista kaksi edustajaa painoi vihreää.
Vihreää nappia painoivat mm. Tarja Filatov (sd), Sanni Grahn-Laasonen (kok), Pekka Haavisto (vihr), Timo Heinonen (kok), Anna-Maja Henriksson (rkp), Pia Kauma (kok), Krista Kiuru (sd), Merja Kyllönen (vas), Seppo Kääriäinen (kesk), Antti Lindtman (sd), Petteri Orpo (kok) ja Ben Zyskowicz (kok). Myös kokoomuksen Ilkka ”Ike” Kanerva (kok), Erkki Tuomioja (sd) ja Alexander ”Alex” Stubb (kok) painoivat vihreää nappulaa. Näin teki luonnollisesti myös PM Jyrki Katainen (kok).
Punaisen napin löysivät mm. Juho Eerola (ps), Ritva ”Kike” Elomaa (ps), Arja Juvonen (ps). Punaista nappia painoi myös ”Vanha samurai” Timo Soini (ps). Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että tuleva pätkäsotaministeri Mikko Savola (kesk) löysi myös punaisen nappulan.
Ottawan sopimukseen liittymisestä oli eittämättä keskusteltu myös hallituksen ja TP Tarja Halosen välillä UTP-hengessä. Ottawan sopimukseen liittymisessä myös ulkoministerinä toimineen Erkki Tuomiojan sanaa on kuultu. Sosiaalidemokraateilla oli Kataisen hallituksen aikana ulkopoliittinen värisuora. Se, oliko UTP-värisuoralla merkitystä äänestyksen lopputulokseen, jätän lukijan arvioitavaksi.
Ukrainan rajoilla soditaan erilaisin pelisäännöin. Äiti-Venäjä on miinoittanut valloittamansa Itä-Ukrainan alueen, kalastajatermein verkon silmille, josta on paha puskea läpi, edes raivausleopardeilla. Juuri miinoituksella on keskeinen rooli siinä, että sodassa on jämähdetty asemasotavaiheeseen. Ottawan sopimuksen kluu on se, että miinoista ei aiheudu vaaraa siviileille. Kluu on varsin perusteltu. Toisaalta voitanee pohtia sitä millä pelisäännöillä soditaan? Pelisäännöillä, joille äiti-Venäjä ei korvaa lotkauta.
Aaltolan ulostulo aiheeseen liittyen on mielenkiintoinen siitä näkökulmasta, että maailman tilanne on muuttunut radikaalisti. Olisikin mielenkiintoista kuulla mitä mieltä Ottawan sopimuksen hyväksymisen aikaan toimineet senaattorit ovat sopimuksesta tänä päivänä? Mitä mieltä istuva TP Sauli Niinistö asiasta on? Aaltolan avaus kiinnostaa myös siitä näkökulmasta, mitä mieltä TP-vaaliin osallistuvat ehdokkaat sopimuksesta ovat? Jatketaanko sotien käymisessä nyt Ukrainassa nähdyn esimerkin mukaan eri pelisäännöillä vai pitäisikö Suomen ottaa realiteetit huomioon äiti-Venäjän kainalossa?
Kuten olemme Ukrainan sodan osalta nähneet, kansainvälisillä sopimuksilla pyyhitään Kremlissä pöytää. Ottawan sopimus on isossa kansainvälisessä kuvassa pehmoinen paperi etenkin Kremlin näkövinkkelistä katsottuna. Aaltolan ulostuloa voi pitää tervetulleena keskustelunavauksena etenkin tilanteessa, jolloin YYA-hengestä ei ole enää rippeitäkään jäljellä.
”HS:lle Aaltola selventää, että hän ei vaadi sopimuksesta irtautumista, mutta asiasta pitäisi hänen mielestään käydä keskustelua.”
Toisin sanoen:
”En ole puolesta tai vastaan vaan pikemminkin päinvastoin.”
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Tyypillistä Aaltoilua.
Ilmoita asiaton viesti
Ottawan miinasopimus oli aivan Halonen-Tuomioja linjan mukainen teko,
jonka motiivi oli liuentaa itäraja poliittisesti Putinin suuntaan. Samaa teki Merkel Saksassa parhaansa mukaan.
Vaikka venäläiset eivät osaa sotia osaavat he maailmanpolitiikan shakkipelin ja linnoittautumisen.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös tuo mennyt jotenkin niin, että Tuomioja lupasi, että armeijalla on piikki auki ostaa korvaavia aseita, jos luopuvat jalkaväkimiinoista. Armeija käytti tilaisuutta hyväksi ja osti HIMARS raketteja, rypälepommeja ja muuta pätevää. Armeija teki uudet teknologiaan perustuvat doktriinit eikä enää kaipaa vanhanaikaisia jalkaväkimiinoja joista on helppo ajaa panssareilla läpi.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti ei ostettu ”rypälepommeja”, eikä juuri muutakaan hyödyllistä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi ei ole mukana rypälepommit kieltävässä Oslon sopimuksessa, eli siitä voi päätellä jotain. Hesari tietää Suomen aseista seuraavaa https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009711002.html Oletan, että sotilaat eivät kerro kaikkea mitä sieltä varastoista löytyy ja lisää saadaaan, varsinkin kun olemme nyt Nato-maa.
Ilmoita asiaton viesti
Päättelysi on virheellistä. Minä seuraan maanpuolustusasioita koko ajan ja väliajatkin.
Raskaisiin raketinheittimiin aiottiin hankkia rypäleraketteja, jotka olisivat kylväneet ympäriinsä pieniä ”miinoja” tai tytärammuksia. Siitä kuitenkin luovuttiin kun noin 5% jää räjähtämättä vaarallisina maastoon. Minusta ne olisi pitänyt hankkia.
Sama ongelma parhaillaankin Ukrainan sodassa. USAlla olisi niihin raskaisiin raketinheittimiin ihan ylimääräisenä kymmeniätuhansia rypäleraketteja, vaan Biden ei lupaa toimittaa niitä Ukrainalle.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi liittyi Ottawan sopimukseen viimeisenä EU-maana ja vuosia Ukrainan jälkeen. Etsikääpä minulle kenraali, joka haluaisi Suomen lähtevän sopimuksesta ainoana EU-maana.
Ilmoita asiaton viesti
Epäilen yhtä evp:tä ja päälle vielä YYA-sopimus jotta voisimme puolustautua (Länsi) Saksan invaasiota vastaan…
Ilmoita asiaton viesti
Miinat, Salpa-linja ja taistelussa kyvykkääksi osoittautuneet Messerschmitt-hävittäjät elektronisten sotakoneiden tilalle…
Aaltolan vaalipäräytys on kuudennen tärkeysluokan asiasta. Kas kun ei ota kantaa vaikkapa kenttälapion malliin tai siihen millainen käsiasepatruuna olisi sopiva tulevaisuuteen.
Oleellisempaa olisi keskustella puolustuksen suhteen Suomen roolista Natossa ja sen kehittämisessä, siitä miten puolustuksen rakentamisessa reagoidaan maavoimien kaluston massavanhenemisen, ikäluokkien pienenemisen ja uusien Nato-roolien kolmiyhtälöön. Siitä miten puolustus siirtyy entistä enemmän kaukovaikutukseen jossa maalitus tulee yhteisestä Naton tilannekuvasta.
Mutta Aaltola ei näemmä tätä osaa tai viitsi tehdä huolimatta hankitusta asiantuntemuksesta, Tärkeämpää on soitella populismin viulua. Seuraavaksi tulee varmaan aloite harmaiden kenttälakkien palauttamisesta sotavuosien muistoksi, konjakkiryypyt varusmiehille lippujuhlanpäivänä tai jotain yhtä tärkeää ja presidentillistä. Itse kukin voi miettiä mikä on tärkeysaste millä ylipäällikön kannattaa puuttua ruohonjuuritason asioihin. Mitä halu mikromanageeraukseen kertoo ihmisestä?
Niin, entäpä ne tähystämättömät jalkaväkimiinat? Isossa mittakaavassa aika lailla yks’ hailee.
Ilmoita asiaton viesti
Maamiinojen merkitys poistui viimeistään Natojäsenyyden myötä.
Mutta noin teoreettisena kysymyksenä, estäisikö Ottawan sopimus siihen kuulumatonta liittolaistamme tuomasta miinoja rajallemme, jos tarve ja yhteinen ymmärrys siihen löytyisi?
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa muistaa, että Kokoomus vastusti jalkaväkimiinat kieltävän sopimuksen allekirjoittamista – jota ajoivat Halonen ja Tuomioja. Voima ei riittänyt estämään allekirjoitusta.
Kataisen Kokoomus sitten katsoi, että kun se sopimus on allekirjoitettu, niin ratifioidaan se sitten myös. Minusta olisi pitänyt vastustaa myös ratifiointia, mutta se Kataisen hallitus oli punainen ”mission impossible”-hallitus.
Mielestäni se Ottawan sopimus pitää irtisanoa välittömästi.
Ilmoita asiaton viesti
Se mitään vastustanut. Eduskuntaryhmä oli joko puolesta tai poissa.
Ilmoita asiaton viesti
Lue mitä minä kirjoitin!
Sopimuksesta äänestettiin kahdessa vaiheessa – ensin allekirjoittamisesta, sitä Kokoomus vastusti. PISTE.
Seuraavaksi äänestettiin ratifioinnista. Sitä kokoomuslaiset eivät valitettavasti vastustaneet, kun puoluejohdon mielestä Suomi ei saanut käyttäytyä ailahtelevasti.
Ilmoita asiaton viesti
25.11.2011 eduskunnan asialistalla oli ”Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi”
Kokoomuksesta 31 kannatti, 13 poissa, kukaan ei vastustanut.
Kertoisitko milloin se ensimmäisen vaiheen äänestys sitten oli?
Ilmoita asiaton viesti
Minulla nousee aina karvat pystyyn,kun huudetaan piste. En osaa kertoa miksi.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen aina ajatellut, että jos joku vastustaa jotakin, hän äänestää sitä vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Katselin äänestyslistaa ja mm. Stubb äänesti Ottawan sopimuksen puolesta (eli Putkislaisittain vastusti).
Mahtaisiko siinä olla syy, miksi Aaltolan mielestä asiasta on ajankohtaista keskustella juuri nyt?
Ilmoita asiaton viesti
Et nyt oikein Arno vaan ymmärrä viisauden korkeinta lajia, salaviisautta.
Moni oli henkisesti Naton puolellakin vuosikymmeniä tuomatta tätä kuitenkaan esille, salaviisautta nääs. Aivan kuten vuonna 1918 kaikki olivat olleet itsenäisyyden kannalla vuosikymmeniä…
Ilmoita asiaton viesti
Aaltola ei ole ilmeisesti lukenut Puolustusvaliokunnan lausuntoa. Siinä kenraali Kivinen toteaa mm. ”että Suomi on edelleen suluttamisen eurooppalainen suurvalta.”
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PuVL_17+2022.aspx
Ilmoita asiaton viesti
Tässähän tulee esille se, että jotkut luulevat miinojen käyttämisen loppuneen, näinhän ei ole vaan jalkaväkimiinoista on tullut vain tähysteisiä. Vaikkapa viuhkapanokset kattavat laajemman alueen kuin hylätyty sakaramiinat ja putkimiinat.
”Puolustusvoimain komentaja kenraali Kivinen on arvioinut jalkaväkimiinakysymystä maanpuolustuskurssilla pitämässään puheessa 7.3.2021: ”Puolustuskyvyn parantamiseen liittyvässä keskustelussa on noussut ajatuksia Suomen irtautumisesta Ottawan jalkaväkimiinoista kieltävästä sopimuksesta. Tähän totean, että Suomi on edelleen suluttamisen eurooppalainen suurvalta. Suluttamisella tarkoitetaan miinoitteista ja esteistä koostuvaa kokonaisuutta. Valmiusvarastoissamme on useita satoja tuhansia panssarimiinoja ja merkittävä määrä niin viuhka- kuin kylkipanoksia. Jalkaväkimiinoista luopumisen yhteydessä menetettyä suorituskykyä on korvattu varsin monipuolisesti. Myös panssarimiinojen suorituskykyä on parannettu ja niiden raivaaminen on vastustajalle entistä vaikeampaa. Jalkaväkimiinojen korvaaminen rahoitettiin puolustusbudjetin ulkopuolelta osoitetulla 200 miljoonan euron lisärahoituksella. Tämän lisäksi uudistukseen käytettiin puolustusbudjetin sisältä 100 miljoonaa euroa. Myös raskailla raketinheittimillä on ampumatarvikkeita, joita voidaan käyttää niin sanottuun kaukomiinoittamiseen. Suluttamisen toimintatavat ja meidän operointikonseptit ovat siis muuttuneet, joten jalkaväkimiinat eivät ole meille ajankohtainen asia.” ”
Ilmoita asiaton viesti
Mitä kuuluu sille yli neljä vuotta sitten kehitetylle ja patentoidulle tähysteisesti laukaistavalle ”hyppykaverille”, jota on testattu ja viilattu ties kuinka kauan, mutta jonka tuotannosta ei puhuta mitään?
https://yle.fi/a/3-10711363
Ilmoita asiaton viesti