Pariisin kisat menivät odotetusti ”persiilleen”

Pariisissa olympiapallon tuli sammuu tänä iltana ja parta on pärissyt mikä meni kisoissa persiilleen? Olympiakomitean johto on kisojen jälkeen huuli pyöreänä. Kyse ei ole siitä, etteikö huippu-urheiluun satsata. Päinvastoin (ks. alla).

Huippu-urheilijoita lähdetään leipomaan jo juniori-iässä eli urheiluseuroissa.

Raapaisin Pariisin kisojen alla oheisen blogin, jossa huomio kiinnittyi siihen, että huippu-urheiluun (ml. valkokaulusporukkaan) satsataan enemmän kuin seuratoimintaan, joissa huippu-urheilijoita leivotaan.

Olympiakomitealla on vakavan pohdinnan paikka miten urheiluun satsataan ja minkä verran. Nykyinen strategia ei tee huippu-urheilijoita. Heitä aletaan kansainvälisesti leipomaan, jos ei aivan räkänokkina niin varsin pian sen jälkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osaltaan vastuussa siitä mihin tukia kohdistetaan.

*****

Tätä kirjoitettaessa Pariisin olympialaisten alkuun on aikaa 17 päivää 7 tuntia 22 minuuttia, sekunnit ja sadasosat päälle. Politiikan penkkiurheilija on mitä suuremmassa määrin myös urheilun penkkiurheilija.

Suomen Olympiakomitea on nimennyt Pariisin kesäolympialaisiin 56 urheilijaa. Olympiakomitea asettaa tavoitteeksi kaksi mitalia ja pistesijat päälle. Kisoihin osallistuu 56 urheilijaa, valmentajat ja valkokaulusporukka päälle. Pariisista kaksi mitalia voi tavoitteen mukaan saavuttaa 3,5 prosenttia kisoihin osallistuvista urheilijoista (96,5 prosentin osalta ei), jolloin mitalisadetta ei ole odotettavissa.

Pistesijoilla voi olla yksittäiselle urheilijalle toki merkitystä, jota ei toki ole väheksyminen ja aliarvioiminen. Suurta osallistujajoukkoa eittämättä puoltaa ajatus, että ne urheilijat joilla ensikertalaisina on mahdollisuus kisoihin osallistua kannattaa lähettää, mutta puolikuntoisia, loukkaantuneita ja ”vanhoja kehäraakkeja” ei. Heitäkin joukkueesta löytyy.

Kun vilkaisee Suomen Olympiakomitean vuoden 2024 budjettia ja sitä, miten se on rakennettu ei tarvitse ihmetellä, että menestystä ei tarvitse odottaa jatkossakaan. Olympiakomitean vuoden 2024 budjetista osoitetaan seuratoimintaan 3,576 miljoonaa euroa, huippu-urheiluun 5,337 miljoona euroa, sekä  liikunnallisen elämäntavan edistämiseen 1,286 miljoonaa euroa.

Kun otetaan helmitaulu käteen ja lasketaan seuratoiminta ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen yhteen helmitaulun helmet pysähtyvät 4,862 miljoonaan euroon. Kuten edellä todettiin huippu-urheiluun satsataan 5,337 miljoonaa euroa, jolloin päädytään rätinkiin, että huippu-urheiluun satsataan  0,475 miljoonaa euroa enemmän kuin seuratoimintaan ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen yhteensä!

Olympiakomitealle voidaan perustellusti esittää kysymys, riittääkö, että huippu-urheilijaksi synnytään äidin maidon voimalla vai saattaisiko kenties olla niin, että ennen kuin huipulle päästään, saattaisi joutua harrastamaan lajia räkänokkana muutaman vuoden myös seuratoiminnassa? Komitean budjetti näyttää rakennetun asentoon, että synnytyslaitokselta voi oikaista suoraan olympialaisiin äidin- ja tarvittaessa ternimaidon voimalla.

Suomen Olympiakomitean budjetti ja toiminta on rakennettu käsittämättömään asentoon, jossa huippu-urheilu nielee leijonan osan n. 5,3 M€. Olympiakomitea asetti tälle olympiadille (Peking, Pariisi) mitalitavoitteeksi 10 mitalia. Pekingin talviolympialaisista ropsahti kaksi kultaa, Iivo Niskanen ja miesten jääkiekkojoukkue. Hopeaa kaulaansa saivat Kerttu Niskanen ja Iivo Niskanen ja Joni Mäki parisprintissä. Pronssia saivat Iivo Niskanen, Krista Pärmäkoski, naisten jääkiekkojoukkue ja Kerttu Niskanen.

Pekingin kokonaismitalisaldo oli näin ollen kohtalaiset kahdeksan mitalia. Pekingin kohtalaiset kahdeksan mitalia kertovat kuitenkin karua kieltä Suomen Olympiakomitean rakentamasta strategiasta. Pekingin talviolympialaisissa Suomi jäi maiden välisessä mitalivertailussa 16. sijalle.

Pariisiin kesäkisoihin Olympiakomitean tavoitteeksi jäi siis kaksi mitalia. Kun otetaan helmitaulu uudemman kerran käteen ja pyöräytetään helmiä sen laskemiseksi paljonko yksi mitali (jos 10 mitalin tavoite olympiadilla täyttyy) tulee yhden mitalin hinnaksi kunnioitettavat 530.000 euroa kappale.

On täysin selvää, että Olympiakomitean kulurakenne on lähtenyt täysin laukalle huippu-urheiluun satsaamisen osalta suhteessa seuratoimintaan, jossa tulevia huippu-urheilijoita nimenomaan kasvatetaan. Mikäli Suomi aikoo menestyä seuraavalla olympiadilla, Olympiakomitean kulurakenne tulee rakentaa päinvastaiseen asentoon siten, että seuratoimintaan satsataan enemmän kuin huippu-urheiluun.

Ainoastaan seuratoiminta synnyttää huippu-urheilijoita ja mahdollistaa kansan odottamaa mitalisadetta. Olympiakomitean nyt valitsema strategia tuottaa urheiluhullulle Suomen kansalle vain pettymyksiä.

Pariisin kisojen osalta ei toivoisi kuulevan, kuten yleisurheilun EM-kisojen osalta, että kisoihin lähti tai lähetettiin täysin puolikuntoisia ja jopa loukkaantuneita urheilijoita. On luonnollisesti ymmärrettävää, että olympialaisiin osallistuminen on jokaisen urheilijan kohokohta, jota on syytä kunnioittaa. Sen sijaan Suomen Olympiakomitean rakentelema strategia ja painopisteet menestymisen osalta ovat 1920-1930 luvulla, jolloin Suomea juostiin vielä maailman kartalle. Enää ei juosta, eikä tulla vallitsevilla strategioilla ja painotuksilla juoksemaankaan.

Paradoksaalisen Olympiakomitean työskentelystä tekee se, että komitea toimii täysin toisin kuin parta seminaareissa pärisee. Suomen Olympiakomitean johto oli tavannut norjalaisia kollegoita 13.3.2024 järjestetyssä seminaarissa, jossa mukana oli myös Suomen Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja Matti ”Pöljä päivä” Heikkinen.

Heikkinen korosti keskustelussa ”kriittisen” massan merkitystä – Mikäli meillä ei ole kriittistä massaa toiminnassamme mukana, meidän ei ole mahdollista löytää myöskään sellaisia urheilijoita, jotka yltävät huipulle. Tämän eteen meillä on tehtävä töitä nyt ja tulevaisuudessa. (Suomen Olympiakomitean tiedote 14.3.2024).

Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuoren seminaarissa kertomaa ei ole tässä yhteydessä edes siteeraaminen, sillä siinä määrin seminaaripuheet ja Olympiakomitean tosiasiallinen toiminta poikkeavat toisistaan.

Joka tapauksessa mitä parhainta menestystä kaikille kisoin osallistuville urheilijoille!