Pelasiko Keskusta korttinsa oikein Haavisto-casessa?

Kuten tiedämme, UM Pekka Haavistoa koskenut luottamusäänestys on isossa salissa käyty.

Politiikan penkkiurheilija pekuleerasi UM Haaviston ek-käsittelyä ennakoidusti oheisessa blogissa.

Ko. blogia ei ole tarkoituksenmukaista referoida tai siteerata muulta osin kuin siltä, että niin oli käyvä ja kävi

Kuten otsikossa kysytään, ”Pelasiko Keskusta korttinsa oikein?” politiikan penkkiurheilija on omalta osaltaan velvoitettu pekuleeraamaan kysymystä.

Helsingin Sanomissa pj. Saarikko toteaa; ”Vihreiden eduskuntaryhmä teki sen arvion, että Haavistolla on mahdollisuus jatkaa tehtävässään. Ja pääministeri teki sen arvion, että hallitus on toimintakykyinen. Sen takia keskustan eduskuntaryhmä katsoi, että tämä oli äänestys myöskin toimintakykyisen hallituksen puolesta.” (HS 15.12).

Näin politiikan penkkiurheilija arveli tapahtuvankin. Maakuntauudistus on Keskustalle niin tärkeä asia, että puolue oli valmis asettumaan Vihreiden rinnalle isossa salissa. Mutta kuinka kävikään?

Ison salin äänestys UM Haaviston luottamuksesta ehti hät hätää päättyä, kun Keskusta julkaisi tiedotteen todeten: ”Tämän tapauksen ratkaisu ei ole keskustan asia. Jokainen puolue vastaa itse ministereistään, ja vihreät ovat itse vastuussa syntyneestä tilanteesta sekä ennen että jälkeen luottamusäänestyksen.

Keskusta ei kaada hallitusta tähän, maa tarvitsee toimintakykyisen hallituksen korona-kriisin keskellä. Kunkin ministerin luottamus lähtee omasta eduskuntaryhmästä.

Päävastuu hallituksen toimintakyvystä on pääministerillä.” (Keskustan www-sivut 15.12)

Tiedotteessa todetaan sen lisäksi, että Keskusta ei kaada hallitusta tähän, että kunkin ministerin luottamus lähtee omasta eduskuntaryhmästä. Näin ei tapahtunut evp. PM Rinteen tapauksessa, jossa Keskusta lähti ratkomaan hallituksen sisäisiä ristiriitoja oman puolueen, Keskustan luottamuksesta, eikä SDP:n eduskuntaryhmän luottamuksesta johon puolue nyt vetoaa.

”Keskusta menetti lopullisesti luottamuksensa Rinteeseen Postin työehtokiistassa. Virallinen perustelu oli kokonaisarvio hallituksen toimintakyvystä, luottamuksesta ja uskottavuudesta.” (YLE 30.1).

Vihreät saivat pyyhkeitä lähes kaikilta eduskuntaryhmiltä ja medioilta sen ryhtyessä jälkipeliin  PeV:n lausunnon osalta. Kun Haavisto-luottamuksesta äänestettiin isossa salissa, Keskusta, varsin harmillisesti puolueen näkövinkkelistä katsottuna sortui samaan johon Vihreät sortuivat muutamaa päivää aikaisemmin.

Keskustan ek-ryhmän pj. Antti Kurvinen toteaa: ”Meidän mielestämme ulkoministeri Haaviston käytös perustuslakivaliokunnan kannanoton jälkeen ei ollut sellaista, mitä häneltä olisi odotettu. Perustuslakivaliokunta totesi, että hän on rikkonut hallintolakia ja lakia ulkoasiainhallinnosta ja mielestämme hänen käytöksensä oli ylimielistä tämän ratkaisun jälkeen.” (IS 15.12).

Kun tarkastelee sekä Vihreiden, että Keskustan viime päivien (PeV/vihreät), (EK-isosali/keskusta) toimintaa, löytyy niistä paljon yhteneväisyyksiä. Kummankaan puolueen näkökulmasta toiminta ei ainakaan anna lisää buustia kuntavaalien alla, saati siinä menestymiseen.

Keskustan asettuessa Haavisto-luottamusäänestyksessä Vihreiden rinnalle on se todellista myrkkyä kuntavaalien alla maakunnissa. Jälkipeli medioissa ei tilannetta pelasta vaikka yritys puolueella siihen kova onkin. Valistunutta turvetuotantoyrittäjää Temmeksessä ja Pudasjärvellä jälkipeli mediassa ei lämmitä vaan todelliset poliittiset teot.

Äänestyksen jälkeen pj. Saarikko totesi: ”Kyllä me äänestimme tässä myös toimintakykyisen hallituksen puolesta.” (IS 15.12). Äänestysvalot ehtivät tuskin isossa salissa sammua, kun Keskusta hyökkäsi voimalla Vihreiden kimppuun joka kertoo siitä, että kyse ei todellakaan ollut hallituksen toimintakyvystä, saati sen turvaamisesta. 

Politiikan penkkiurheilija on taipuvainen tarkastelemaan poliittisia taistoja myös pidemmällä perspektiivillä kuin jääkiekon kolmennen ja viimeisen erän kolmea viimeistä minuuttia. Politiikassa joukkueet pääsääntöisesti pysyvät, mutta Keskustalle Haavisto-luottamus loi vaaran paikan tulevissa taistoissa – kuntavaaleissa.

Keskustan hallituksessa pysymistä on pekuleerattu laajasti. Kun tarkastellaan kunta- ja ek-vaaleja edeltävää tilannetta, Keskustalla olisi saattanut olla Haavisto-casen osalta tuhannen taalan paikka lähteä hallituksesta – myöskin perusteet sille – ja korjata mojova äänisaalis kuntavaaleissa. Nyt sen aikaasaaminen on kivien ja kantojen takana. 

Blogin kirjoittaja on velvoitettu löytämään ja antamaan vastauksen otsikossa esitettyyn kysymykseen on se sitten oikea tai väärä. Keskustan kannattajat – älkää pahastuko – muutkin puolueet tulevat saamaan politiikan penkkiurheilijan puolueettoman arvion kun teemaa ja ajankohtaa on.

Keskustan Haavisto-luottamus on siinä määrin myrkkyä maakuntien asukkaille, joka ei lupaa hyvää tulevia kuntavaaleja silmälläpitäen varsinkaan kun perussuomalaiset hönkivät maakunnissa jo niskaan.

Näin ollen Apollonkadulla saattaisi olla hyvä istahtaa tupailtaa ja pohtia, minkä verran ja kuinka tärkeä maakuntauudistus puolueelle on, jos se aiheuttaa ja johtaa puoluekannatuksen laskuun ja siihen, että hallituksessa ollaan hinnalla millä hyvänsä.

Äänestäjää Temmeksessä, Pudasjärvellä, Iisalmessa, Lieksassa, Kiuruvedellä jne. ei kiinnosta maakuntauudistus vaan se, miten ja mistä he leipänsä repivät vai siirtyäkö olosuhteiden pakosta maakunta- ja kasvukeskuksiin.

Lopuksi, mitä tulee itse sote- ja ”maakuntauudistukseen” on todettava, ettei sen olettaisi olevan keskustaenemmistöisten maakuntienkaan etu ottaen huomioon, että valta siirtyy isolle kirkolle, valtiovarainministeriöön, jossa ohjaksissa saattavat hallituskausista ja koalitioista riippuen olla myös muiden puolueiden edustajat ja maakuntia viedään kuin kuoriämpäriä. Tällä hetkellä kunnilla ja maakunnilla on vielä kohtalaisesti valtaa, mutta uudistuksessa se menetetään lopullisesti.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu