Pian valittava uusi valtuutettu – oletko valmis? Olet mukana maamme kuntahistorian merkittävimmässä kuntareformissa

Koronateema on ollut luonnollisesti tapetilla viime päivinä. Kuntavaalien alla on tarkoituksenmukaista avata koronaperspektiiviä myös laajemmalla pensselillä.

Iltalehti julkaisi (25.3) sopivasti näin kuntavaalien alla erittäin tärkeän selvityksen koskien kuntien saamia ”koronamiljardeja”, josta on toki ollut parran pärinää julkisuudessa aikaisemminkin. IL:n selvitys tulee kuitenkin erittäin mielenkiintoiseen aikaan konkretisoiden tilannetta kuntavaalien alla.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/771a5299-adc2-4de6-a3c4-0b8d8d3082fa

Tässä yhteydessä menemättä yksittäisten kuntien tai kaupunkien tilanteeseen on kuitenkin paikallaan viitata IL:n ansiokkaaseen selvitykseen

Pari olennaista nostoa IL:n tärkeästä selvityksestä.

”Hallitus lapioi kuntiin yli seitsemänkertaisesti enemmän rahaa kuin kunnat menettivät verotuloja. Rahan pumppaamista jatkettiin, vaikka nähtiin, ettei korona iskenytkään kuntien talouteen pelätyllä voimalla.”

”Hallituksen koronatuilla kuntia odottanut talouskatastrofi muutettiin kaikkien aikojen talousennätykseksi kuntavaalivuonna.”

Mitä hallituksen kuntiin eurojen lapionti tulee jatkossa tarkoittamaan? IL ei tähän problematiikkaan kiinnittänyt huomiota, eikä se olisi ollut näin laajan ja kattavan selvityksen yhteydessä ollut kohtuullistakaan.

Avaan kuntien tulevaisuutta edellä mainitun teeman, ”kuntiin lapioitujen eurojen” näkökulmasta, jota keskustelua on tärkeää käydä kunnissa etenkin alkavalla valtuustokaudella. Tulevat valtuustot tulevat olemaan ”helteessä” taloutensa suhteen seuraavan 3-4 vuoden aikana.

Miksi näin?

Valtio lapioi nyt kuntiin miljardeja, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että kuntien äideillä ja isillä ei ole minkäänlaista intressiä jatkaa jo alkaneita tärkeitä talouden tasapainottamistoimia. Ne menevät jäihin.

Käytännössä tämä tarkoittaa ja johtaa siihen, että seuraavan 2-4 vuoden (alkavan valtuustokauden aikana) kuntien ylijäämistä lapioidaan palveluihin, joita oli ennen miljardipottia tarkoitus tarkastella osana talouden tasapainottamistoimia, joiden osalta kunnissa on hikoiltu viimeisten vuosien aikana. 

Tilanne kunnissa tulee muuttumaan nopeasti radikaalisti. Miksi näin?

Kun valtio joutuu alkavan valtuustokauden aikana – sen loppusuoralla 2024-2025 – siirtymään elvyttämisestä sopeuttamistoimiin tarkoittaa tämä ankaraa iskua kuntatalouteen. Satoja kuntia ja kaupunkeja tulee tekemään kymmenien miljoonien alijäämiä, joka tarkoittaa, että kuntataloudessa palataan v. 2020 alun tilanteeseen ennen koronaa, jolloin kuntatalous oli valmiiksi jo kuralla.

Paradoksaalisen tilanteesta tekee se, että kuntien talouden tasapainottamistoimenpiteet hallitus ”miljardipotilla” laittoi käytännössä jäihin. 

Kuntien ja kaupunkien äidit ja isät ovat ilakoineet ”talouden tasapainosta” ja ylijäämistä vuoden 2020 tilinpäätöksissä.

Ilo on ennenaikainen.

Valtion siirtyessä elvyttämistoimista sopeuttamiseen, tarkoittaa se ankaraa raippaa kuntien valtionosuuksiin, joista pääosa kunnista elää. Kun tämä raippa iskee – on hallituksen väri mikä tahansa ja joka on vääjäämätön – alkaa v. 2025 jälkeen kuntien pudotuspeli. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan kuntien pakkoliitoksia, kuntien talouden ajautuessa vapaaseen pudotukseen, jota se oli jo ennen koronaa.

Tulemmekin näkemään v. 2025 jälkeen maamme kuntien n. 150 vuotisen historian suurimman kuntauudistuksen, kuntaliitosaallon, kuntien ajautuessa selvitystilaan. Pian valituiksi tulevat valtuutetut voivat vuoden-kaksi (v. 2022-2024) elää varsin seesteistä aikaa, kunnes valtion laittaessa ”liinat kiinni”, meno muuttuu.

Kunnissa ja jopa kaupungeissa tullaan muutaman vuoden kuluttua tapaamaan valtiovarainministeriön mustatakkisia miehiä. 

PM Marinin hallitus teki kuntien äideille ja isille karhun palveluksen.

Toisaalta voimme tarkastella tilannetta myös toisesta näkökulmasta. Kuten edellä todettiin, hallituksen ”miljardilinko” tulee olemaan kuntahistoriamme suurin kuntauudistus, joka tarkoittaa kymmenien kuntien joko vapaaehtoista- tai pakkoliitosta, haluttiin sitä kunnissa tai ei. Saman efektin olisi tehnyt ilman koronaa jo suunniteltu sote- ja maakuntauudistus, joskin muutamaa vuotta myöhemmin.

PM Marinin hallituksen kunnille myöntämä ”miljardilinko” tulee vääjäämättä ajamaan kuntia konkurssiin alkavan valtuustokauden lopulla tai viimeistään seuraavan valtuustokauden alussa. Keskustelua on vuosikymmeniä käyty siitä, minkä verran ja montako kappaletta Suomen kokoisessa maassa kuntia olisi tarkoituksenmukaista olla? Sote- ja maakuntauudistuksen ja PM Marinin ”miljardilingon” huomioonottaen, kovin kauaa tätä kädenvääntöä ei tarvitse käydä.

Valistunut arvioni on – joka on lähempänä oikeaa kuin väärää – , että kuntien ja kaupunkien lukumäärä tulee putoamaan kuntien ”konkurssien” myötä v:sta 2026 alle sataan (100) kappaleeseen.

Tätä ennen nyt valittavat valtuustot joutuvat tekemään tämän ”epäkiitollisen” valmistelutyön. 

PM Marinin hallituksen ”miljardilinko” ja sikäli mikäli kun sote- ja maakuntauudistus menee nyt esitetyssä muodossa läpi, näiden yhteisvaikutus tulee johtamaan kuntahistoriamme suurimpaan kuntauudistukseen, haluttiin kunnissa niin tai ei.

 

 

 

 

 

 

 

+1
Olli-PekkaSalminen
Sitoutumaton Tampere

Hallintotieteiden maisteri. Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu