PM Marinin kuntaveroprogressioesitys ammuttiin tykillä alas. Kokeeko blogissa esitetty saman kohtalon?

Sanna Marin esitti YLE:n vaalitentissä kuntaveron progressiota. Julkisessa keskustelussa ja asiantuntijapiireissä esitys ammuttiin tykillä alas. Varmasti varsin perustellusti. Progressiota on jo tuloverojen osalta ja kunnallisverotuksessakin.

Se sijaan vähemmälle keskustelulle on viime vuosina jäänyt pääomaverotulo. Kymmenkunta vuotta sitten asiasta vielä keskusteltiin, mutta sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Pääomaverotulokeskustelu on politrukeille arka aihe. Joka siihen näppinsä pistää, polttaa ne varmasti. Teema ei kuitenkaan saa olla pyhä. Blogin kirjoittaja ei aio kuitenkaan polttaa näppejään, sillä kirjoittaja ei esitä veroasteen korottamista verotettavien, eikä kokonaisveroasteenkaan osalta.

Pitäisikö kyseinen teema nostaa tapetille ja keskusteluun? Ehdottomasti.

Hätäisemmälle lukijalle, jonka karvat nousivat jo blogin tässä vaiheessa pystyyn, totean; ”Ei hätiä mitiä”. Keskityn tässä yhteydessä siihen, miten pääomaverotulot voisivat allokoitua, jotta se johtaisi myös mm. kuntien toiminnan, kuten elinvoimapolitiikan ja yritystoiminnan kannustettavuuteen.

Nyt pääomaverot kilahtavat valtion pohjattomaan kassaan. Blogissa ei esitetä kokonaisveroasteen ja yksittäisen veronmaksajan verojen korottamista. ”Huoli pois”.

”Pääomatulosta maksetaan veroa valtiolle. Pääomatulojen veroprosentti on 30 000 euroon asti 30 %. Jos pääomatulojen määrä ylittää 30 000 euroa, ylimenevästä osuudesta maksetaan veroa 34 %. Verotettava pääomatulo määräytyy bruttotulon ja siitä tehtävien vähennysten perusteella. Pääomatulosta voidaan verotuksessa vähentää muun muassa tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet kulut.” (Verokampus.fi)

Pääomaverotuloja ovat:

  • osinkotulo
  • yrittäjätulon pääomatulo-osuus
  • vuokratulo
  • voitto-osuus ja luovutusvoitto
  • maa-aineksesta saatu tulo
  • puunmyyntitulo
  • eräät korkotulot

Kuten tiedämme, julkinen talous (valtio ja kunnat) ovat koronakriisin jälkeen helisemässä. Koronamiljardilainat odottavat valtion näkökulmasta lyhennettävää vuosikymmeniksi ja vaikka kunnat saivat ”ylimääräisen” 1,5 miljardin koronapaketin, ilo jää lyhytaikaiseksi. Näin totesivat – vaikka ei kyseisillä sanoilla – Kuntaliiton ekonomisti Minna Punakallio ja toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Lähestytään teemaa kuntien saamien yhteisöverojen kautta. Tällä hetkellä kunnat saavat yhteisöveropotista 33,30 % (valtiolle 66,70 %). Yhteisöveropottia kunnille on tilapaisesti korotettu koronakriisin hoitoon 10 %:lla kuluvalle vuodelle 2021.

Samaa analogiaa voisi ajatella pääomaverotulojenkin jaon osalta kuntien ja valtion kesken. Se, mihin prosentit asettuisivat, jätän suosiolla veroasiantuntijoiden ja ekonomistien puntaroitavaksi. Blogin kirjoittaja joutuu luonnollisesti argumentoimaan, miksi kuntien olisi hyvä saada pääomaverotuloja siinä kuin nyt yhteisöverotulojakin.

Kuntien näkökulmasta pääomaverotulojen kertyminen osin kuntien kassaan tarkoittaisi mm. seuraavia asioita. Paine kunnallisveron ja kiinteistöveron korottamiseen vähenee. Tämä paine on kunnissa lähivuosina varsin ilmeinen. Pääomaverotuloja kerrytetään myös kunnissa ja yrityksissä, eikä pelkästään Helsingin pörssissä.

Kuntien näkökulmasta ei ole samantekevää mistä kuntien verot tulevat. Luonnollisesti on olemassa valtionosuus- ja verotulotasausjärjestelmät, mutta kuntien näkökulmasta verotulojen konkreettisuus kannustaa niitä enemmän tekemään töitä elinkeinopolitiikan ja yritystoiminnan kehittämisessä, kun verojärjestelmä on läpinäkyvää, kuten se yhteisöveron osalta nyt on.

Kunnat tietävät tarkkaan mikä on niiden yhteisövero-osuus, mutta kunnissa kerrytetyt pääomaverotulot, jotka humahtavat valtion pohjattomaan kassaan ja palautuvat kuntiin valtionosuuksien ja verotulotasauksen muodossa, ei ole kannustavaa ja läpinäkyvää kuntien näkökulmasta.

PM Marinin hallitukselle ja pian aloittavalle valtiovarainministeri Saarikolle voi esittää. Ottakaa yhteisöveron jako-osuusmallista koppi ja selvittäkää asia pääomaverotuksen jakoperusteiden osalta. Saman operaation voisi tehdä myös verottaja.

Allekirjoittanut ei ole millään muotoa veroasiantuntija ja rohkenee sen ääneen sanoa, kun sitä ei ole pääministerimme Marinkaan. Oletan, että pääomaverotulon allokoinnissa kuntien ja valtion kesken saattaisi olla muutaman piirun verran enemmän ajatusta kuin keskustelussa kunnallisveron progressiosta.

Arvoisa PM Marin ja aloittava valtiovarainministeri Saarikko: Älkää kutsuko kuitenkaan selvitysmieheksi Hetemäkeä, jonka työryhmä vuonna 2010 totesi: Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta olisi siirrettävä kokonaan valtiolle.” Hetemäen työryhmän esitys oli sekä kunta-, että valtionäkökulmasta käsittämätön. Mikäli yhteisöverot humahtaisivat kokonaisuudessaan (100 %) valtiolle, mikä intressi kunnilla olisi enää kehittää kuntien elinvoimaa, edistää paikallista yrittäjyyttä ja sitä kautta lisätä työllisyyttä.

Verotuksesta käytävien keskusteluiden ja veroratkaisuiden (lait), ei tarvitse aina olla keppiä. Porkkanoitakin on olemassa, jos niin halutaan.

Suomen Kuntaliitonkin kannattaisi teemaa penkaista, sillä veroratkaisut tulevat olemaan seuraavien vuosien osalta sekä kunnissa, että valtiolla varsin voimakkaasti tapetilla. Ollenee selvää, muuttuu kokonaisverorasitus tulevaisuudessa sitten suuntaan tai toiseen, että verorakenteet joutuvat tarkastelun kohteeksi. Pääomavero-osuus kunnille on yksi potentiaalinen esitys veropalettiin, joka VM:n, Kuntaliiton ja veroasiantuntijoiden kannattaa penkaista.

 

+3
Olli-PekkaSalminen
Sitoutumaton Tampere

Hallintotieteiden maisteri. Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu