PM Marinin ”päämaja motittaa” Pk-seudun ja Turun, ilman ratkaisevaa iskua

Koronarokostusjärjestys on herättänyt viime päivinä parran pärinää. Kohdentaako rokotuksia pahimmille tautialueille, vai mennäkö nyt valitulla strategialla, ikä- ja riskiryhmäpainotteisesti.

Asiantuntijaryhmä KRAR päätyi jo toissa viikolla siihen, että rokotuksia on tarkoituksenmukaista kohdentaa pahimmille pandemia-alueille.

Muistio: Asiantuntija­ryhmä esitti äänin 11–1 rokotusten pikaista painottamista pahimmille tauti­alueille – Hallitus ei noudata suositusta. Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä katsoi, että rokotuksia pitäisi alkaa kohdentaa pahimmille epidemia-alueille nopeasti. Hallitus on kuitenkin sopinut aloittavansa alueellisen painottamisen vasta, kun riskiryhmät on ensin rokotettu koko maassa. (HS 29.3) 

THL antoi perjantaina 26. maaliskuuta sosiaali- ja terveysministeriölle oman lausuntonsa rokotejakelun painottamisesta epidemiatilanteen mukaan. THL totesi, että rokotusasiantuntijaryhmän ehdotus on toteutettavissa, mutta katsoi, että teknisistä syistä päätös vaikuttaisi jakeluun kuukauden viiveellä. (HS 29.3) 

Vuosien 1939-1940 ja vuosien 2020-2021 poikkeusoloissa on paljon yhtäläisyyksiä. Poikkeuksen tekee kuitenkin se, että vuosina 2020-2021 vihulainen on näkymätön. Strategian vihulaisen nujertamiseksi pitäisi olla kuitenkin pääpiirteissään sama. Vihulainen tulee nujertaa – tehokkaasti ja mielellään nopeasti.

Mikäli Marski olisi soveltanut PM Marinin v. 2021 valitsemaa koronastrategiaa, Talvisodassa v. 1939-1940 tykin piiput olisivat käännetty Karjalankannakselta, Suomussalmelta ja Kuhmosta, kohti Vaasaa, Kokkolaa ja Poria, joissa vihulaisista ei isommasti haittaa ollut. 

Tosin tuolloin tärkeät torjuntavoitot Raatteen tiellä, Tolvajärvellä ja Kollaalla olisivat jääneet toteutumatta. PM Marinin hallituksen saattaisi olla viisasta yhtyä Marskin talvisodassa valitsemaan  strategiaan, nujertaa vihulainen ensiksi ja lähtökohtaisesti siellä missä se on vaarallisimmillaan.

Hallitus on päätynyt kuitenkin tässä vaiheessa ikä- ja riskiryhmäpainotteiseen rokottamisjärjestykseen kautta maan – ”Hangosta Petsamoon”.

PM Marinin hallituksen ja esikunnan valitsemalla koronastrategialla on toki yhteyttä Marsalkka Mannerheimin ja päämajoitusmestari, kenraali Aksel Fredrik Airon ajatuksen kanssa, joka vastasi käytännössä operaatioista päämajassa talvi- ja jatkosodassa.

PM Marinin johtamassa päämajassa on kuitenkin oivallettu ”mottitaistelun” merkitys. Strategiana on ”motittaa” pääkaupunkiseutu ja Turku.

Operaatio jää kuitenkin puolitiehen ja vajaaksi, koska ”motteja”, joissa vihulainen on tuhottavissa, ei tuhota, toisin kuin Suomussalmen Raatteen tiellä. Pitävä lukko ja ”motti” tarkoittaisi myös liikkumisrajoituksia pk-seudulta ja Turusta muuhun maakuntaan ja päinvastoin.  

Näin saattaisi olettaa Marskin, Airon ja Raatteen tien sankarin, eversti Hjalmar Siilasvuon 2020-luvulla ajattelevan.

Eikö ”tykin piippuja” siis pitäisi alkaa kääntelemään vihulaisen (pk-seutu, Turku) suuntaan nopeasti, jos ja kun  ”kääntämisoperaatiossa” menee aikaa kuten THL toteaa ja ensimmäiset ”laukaukset” ovat laukaistavissa vihulaista kohti noin kuukauden viiveellä?

Vihulainen ei ole kuitenkaan vielä ”motissa”, vaan sitä vasta viritellään. Tätäkin taustaa vasten piippujen kääntämisoperaatioon on tarkoituksenmukaista ryhtyä etupainotteisesti, eikä viiveellä ja jälkijättöisesti. ”Moteissakin” kun on oma pitelemisensä. Strategisten valintojen v. 1939 ja v. 2021 olettaisi olevan vahvasti samansuuntaisia, on vihulainen sitten näkymätön tai ei.

 

 

 

 

 

 

 

0
Olli-PekkaSalminen
Sitoutumaton Tampere

Hallintotieteiden maisteri. Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu