Poliisiministeri Ohisalolla ja VN:lla on toimivaltuudet sulkea rajat välittömästi, mikäli niin katsotaan

Eduskunnan kyselytunnilla parran pärinää herätti Valko-Venäjän ja Puolan rajoilla eskaloitunut tilanne. Etenkin opposition senaattorit penäsivät hallitukselta, mitä Suomi tekee, jos vastaava offensiivi tapahtuisi Suomen ja Venäjän rajalla.  Politiikan ja vähän juridiikankin penkkiurheilija ei saanut hallituksen vastauksista selvää kyselytunnilla. Niinpä asiaa oli penkaistava paragraaffeista.

Valmiuslain 1 §:n mukaan; ”Tämän lain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.”

Valmiuslain 3 §:n mukaan;

”Poikkeusoloja tämän lain mukaan ovat:

1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila; 2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista; 3) väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat; 4) erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä 5) vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.”

Kun tarkastellaan valmiuslain pykäliä, laista ei löydy mainintaa, miten em. tilanteissa tulisi konkreettisesti toimia. Valmiuslaki on tältä osin (rajoilla tapahtuva hybridivaikuttaminen) torso.  Valmiuslaissa määritellään viranomaisten välisiä toimivaltasuhteita, mutta laki ei anna vastauksia käsillä olevaan ongelmaan. Niinpä ratkaisua oli lähettävä etsimään Rajavartiolaista.

Rajavartiolain 16 §:n mukaan; Valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. Sisäministeriö päättää tarvittavista välittömistä toimenpiteistä, kunnes valtioneuvosto ratkaisee asian.

Näin ollen poliisiministeri Ohisalolla on mandaatti välittömiin toimenpiteisiin. Mutta, kuten tiedämme, piru asuu yksityiskohdissa.

Rajanylityspaikan sulkemisella ei saa estää Suomen kansalaiselle kuuluvaa oikeutta saapua maahan tai jokaisen oikeutta lähteä maasta eikä loukata vapaata liikkuvuutta koskevan Euroopan unionin lainsäädännön piiriin kuuluvien henkilöiden oikeuksia eikä kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin rajanylityspaikan sulkemista koskevan asian käsittelemisestä viipymättä poliisin, Tullin ja rajavartiolaitoksen kesken sekä asiaa koskevien ilmoitusten toimittamisesta Euroopan unionin asiainomaisille toimielimille ja muille valtioille.”

Näin ollen politiikan ja vähän juridiikan penkkiurheilija joutui jättämään Rajavartiolain tältä osin hetkeksi ja kiinnittämään huomiota 16 § 2 momentissa mainittuun ”eikä kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen” koskevaan kysymykseen. Tällöin oli lähdettävä penkomaan ja etsimään  vastausta lainsäädännön esitöistä. Löytyisikö vastaus kenties sieltä?

Ei löytynyt. Hallituksen esityksessä rajavartiolain muuttamiseksi (HE 220/2013 vp), 16 §:ää tarkoitettiin muutettavan vain seuraavilta osin; ”16 §. Rajanylityspaikan väliaikainen sulkeminen. Pykälän 1 momentin termi sisäasiainministeriö muutettaisiin sisäministeriöksi valtioneuvostosta annetun lain muutoksen johdosta. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin kielellinen tarkistus.
Pykälän 3 momentissa tullilaitos-termi muutettaisiin Tullin hallinnosta annetun lain
johdosta muotoon Tulli.”

Salapoliisityö rajavartiolaitoksen 16 §:ssä mainitun ”eikä loukata vapaata liikkuvuutta koskevan Euroopan unionin lainsäädännön piiriin kuuluvien henkilöiden oikeuksia eikä kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen.” siis jatkui.

Oli siirryttävä kansallisesta lainsäädännöstä EU-oikeuden pariin. Josko sieltä vastausta problematiikkaan löytyisi. Eli tulisiko Suomen päästää Venäjän rajalla pyrkivät henkilöt maahan voimassa olevan lainsäädännön puitteissa vai ei?

Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (63/1999), (Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) sellaisena kuin se on muutettuna yhdennellätoista pöytäkirjalla (SopS 85-86/1998), ei puhuta mitään rajojen ylittämisvapaudesta.

Näin ollen oli palattava takaisin kansalliseen lainsäädäntöön ja Rajavartiolakiin, jossa siis todettiin; Valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. Sisäministeriö päättää tarvittavista välittömistä toimenpiteistä, kunnes valtioneuvosto ratkaisee asian.” 

Mitä tulee valmiuslakiin ja sen päivittämiseen, ko. lakia on hyvä päivittää, sillä se on kyvytön ratkaisemaan em. ongelmia. Valmiuslaissa määritellään viranomaisten välisiä toimivaltakysymyksiä valtionrajojen sisällä ja mm. kunnissa. Valmiuslaki ei anna vastausta edellä mainittuun problematiikkaan. Rajavartiolaki on laki, jota on näin ollen soveltaminen.

Edellä mainittuun viitaten poliisiministeri Ohisalolla ja valtioneuvostolla on toimivaltuudet voimassa olevien paragraaffien puitteissa sulkea raja välittömästi, mikäli näin katsotaan Valko-Venäjän ja Puolan tapaisessa tilanteessa välttämättömäksi, joten huoli pois. Voimassa olevan lainsäädännön puitteissa voimme siis nukkua yömme rauhallisesti, riippuen toki siitä, miten poliisiministeri tai pääministeri vastaavassa tilanteessa reagoi.

Perussuomalaiset uhkaavat viritellä asiasta välikysymystä. Kysymyksestä tulee suutari, sillä Rajavartiolain 16 § ajaa jo tämän asian. Kokoomus jatkaa keskustelua ”oven kiinni pitämisestä” puheenjohtaja Orpon sanoin A-studiossa.

Ovi on jo kiinni, mikäli se halutaan pitää kiinni. Voimassa olevasta lainsäädännöstä asia ei jää kiinni. Sarkasmia pitää pyrkiä aina välttämään vakavien asioiden osalta, mutta blogisti on taipuvainen ajatukseen, että Kremlissä ja Tehtaankadulla nauretaan partaan, etteivät Suomen poliittiset päättäjät ja lainsäätäjät tiedä mikä voimassa olevan lainsääsännön sisältö on.

Eipä siis ihme, että maamme on mitä otollisin hybridivaikuttamisen kohde.

Eduskunnan kyselytunnilla oppositio ampui asiaan perehtymättä kysymyspatteristoa  ministeriaitioon aihepiiriin liittyen sen sijaan, että lainsäädäntöön olisi ehkä ollut hyvä ennakolta perehtyä. Perussuomalaisten välikysymyksestä tulee suutari. Politiikan penkkiurheilija jääkin mielenkiinnolla seuraamaan, yhtyykö kokoomus PS:n näkemykseen ja lähtee ampumaan jo ennalta tiedettyä suutaria.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

+2
Olli-PekkaSalminen
Sitoutumaton Tampere

Hallintotieteiden maisteri. Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu