Politrukkimme ovat perimmäisten kysymysten äärellä: Jatkaako korpivaelluksen tiellä ja ylläpitääkö yhteiskuntarauha?

Hallitus julkaisi ensi vuoden talousarvion, joka on pahasti pakkasen puolella. On selvää, että taloutta ei saada tasapainotettua yhden hallituskauden aikana, joka tarkoittaa, että politrukkien yli puoluerajojen on syytä istahtaa, ennen seuraavia eduskuntavaaleja, sopimaan yli hallituskausien olevasta talouden tasapainottamisohjelmasta.

Katseen tulee olla yli seuraavan vaalikauden, eli kahden seuraavan vaalikauden mittainen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että istuu hallituksessa minkä väriset puolueet tahansa, ennen jokaisen vaalikauden päättymistä ja ennen kuumana käyviä ek-vaaleja, seuraavien kahden vaalikauden askelmerkeistä on etukäteen sovittu.

Orpon hallituskauden osalta tämä tarkoittaa, että julkisen talouden askelmerkit sovitaan seuraavalle ja sitä seuraavalle vaalikaudelle. Sama ruljanssi ja savotta seuraavilla hallituskausilla.

On selvää, että mikäli näin edetään, vaalien kiinnostus lässähtää, koska raamit on jo etukäteen sovittu, mutta näin on pakko tehdä, muussa tapauksessa edessä on konkurssi.

TP Sauli Niinistö otti karuun taloustilanteeseen kantaa viimeisessä uudenvuodenpuheessaan.

”Niinistön mukaan olisi hyvä pohtia, voisivatko puolueet yli hallitus–oppositio-rajan etsiä yhteisiä näkemyksiä taloustilanteen kohentamiseksi ylivaalikautisesti.

– Turvallisuuspolitiikassa on hyvä perinne parlamentaariselle yhteistyölle, esimerkiksi eduskunnan seurantaryhmä tuo selontekoihin pidempää parlamentaarista kaarta. Entäpä jos jotain samaa kyettäisiin tekemään talouspolitiikan alueella, Niinistö sanoi ja jatkoi:

– Ei päivänpolttavissa kiistakysymyksissä, mutta vaikkapa etsimään kansantalouden kohentamiseksi yhteisiä näkemyksiä, joilla olisi jatkuvuutta yli vaalikausien.” (IS 1.1.2024)

TP Niinistö ei TP:nä tapansa mukaan lähtenyt kolmen metrin kepilläkään neuvomaan tarkemmin, miten temppu tehdään. Joka tapauksessa avaus on enemmän kuin kannatettava.

Politiikan penkkiurheilija on taipuvainen ajatukseen, että Niinistön esittämää yli vaalikausien jatkuvuutta (Malli-Niinistö) voi lähestyä esimerkiksi siitä näkökulmasta, että kuten Suomi on Nato-jäsenenä sitoutunut vähintään 2 prosentin btk-panostukseen puolustuksen osalta, politrukit voisivat istahtaessaan sopia, että vähäiset rahat eri momenteille jaetaan bkt-suhteessa.

Esim. puolustus ja turvallisuus  (sis. Nato 2,5 %) x % bkt:sta, sote x % bkt:sta, koulutus % bkt:sta, investointitaso x % bkt:sta jne.

Politiikan penkkiurheilija ei ole missään määrin taloustieteen asiantuntija vaan pyrkii lähestymään asiaa heinäntekojärjellä, osuu lähelle kymppiä tai ei. Nelonenkin on jo hyvä suoritus.

Kelan evp. pääjohtaja, sosiaalipolitiikan dosentti Elli Aaltonen vieraili tällä viikolla A-talkissa teeman tiimoilta. Aaltonen nosti esiin käsitteen korpivaelluksen tie, joka kuvaa hyvin tilanteen vakavuutta, mikäli korpivaellukselle ei tehdä mitään. Aaltonen toi esiin myös tärkeän käsitteen yhteiskuntarauha ja piti tärkeänä, ettei se rikkoonnu.

On todettava, että vallitsevassa yhteiskuntapoliittisessa tilanteessa Elli Aaltonen on perimmäisten ja keskeisten kysymysten äärellä. Korpivaellukselle ei pidä lähteä ja yhteiskuntarauha on säilytettävä. Aaltosen pohdintaan on erittäin helppo yhtyä.

Vakaita yhteiskuntia ei ylläpidetä niin, että toiset saa ja toiset ei ja sama ralli jatkuu istuu hallituksessa minkä värinen politrukkilauma tahansa. 

PM Petteri Orpon on yhteiskuntarauhan säilyttämisen nimissä ja polarisoituvassa yhteiskunnassamme syytä lämmäyttää pääministerin kesäasunnolla keskeisille politrukeillemme sauna ja käydä perustavaa laatua oleva keskustelu siitä, minkälainen suomalainen yhteiskunta haluamme perimmiltään – Aaltosen puheenvuoroon viitaten – olla? Samalla ei ole pahitteeksi, että politrukkilauma, saunan lauteilta laskeutuessaan ja jäähylle astellessaan vilkaisee ohimennen saunan eteisen peiliin.