Presidentinvaali: Osa ehdokkaista nauttii institutionaalista suojaa ja osa ei. Mielenkiintoinen vaaliasetelma

Politiikan ja vähän juridiikankin penkkiurheilija on pannut merkille mielenkiintoisen yksityiskohdan ”resitenttiehdokkaiden” asemoitumisessa työtehtäviensä puitteissa ”resitenttikisaan”.

Lähestyn tematiikkaa siitä näkökulmasta, missä positiossa kukin ehdokas on. Analyyssi on puhtaasti puolueeton, jos nyt puolueettomuutta ylipäätään on olemassakaan. Tässä blogissa pyritään kuitenkin siihen, onnistutaan tai ei.

Lukijan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti siihen missä positioissa (eli nykyisissä tehtävissä) ehdokkaat kohti tammikuuta kulkevat.

Menemättä tarkemmin aikataulullisiin näkökohtiin, jolla tarkoitan tässä yhteydessä ehdokkaaksi julkistamista lähden liikkeelle veljistä UPI:n johtaja Mika Aaltolasta ja Suomen Pankin johtaja Olli Rehnistä. Veljet ovat hakeneet virkavapaata tehtävistä.  Kuten olemme panneet merkille, toveri, EU-komissaari Jutta Urpilainen ilmoittautui kisaan mukaan, joka on tarkoittanut niin´ikää  ”virkavapaata” EU-satraapin tehtävistä. Politiikan penkkiurheilijan silmään ei ole pistänyt, onko Alexander Stubb hakenut vastaavaa ”virkavapaata” Firenzen yliopistosta?

Niin tai näin, pääsemme itse asiaan.

Presidenttiehdokkaat, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho, kansanedustaja Pekka Haavisto, kansanedustaja Li Andersson ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ovat tulleet valituksi eduskuntavaaleissa, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että he ovat ”politrukkeina” erottamattomia kesken senaattorikauden eduskunnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että heidän ei tarvitse hakea ”virkavapaata” eduskuntatyöstään vaalikamppailun aikana.

Mielenkiintoinen yksityiskohta kuitenkin on, että osa ehdokkaista ”nauttii institutionaalista suojaa”, jota he voivat hyödyntää merkittävästi vaalikamppailussaan. Nostan tässä yhteydessä esimerkinomaisesti esille eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon, joka nauttii puhemiehen ”institutionaalista suojaa” ja saa merkittävää medianäkyvyyttä tässä yhteydessä nimenomaan puhemiehen vakanssilta.

Näin on toki aikaisemmissakin presidentinvaaleissamme ollut kautta vuosisadan, mutta herää perustavaa laatua oleva kysymys, jos veljet Aaltola, Rehn, Stubb ja toveri Urpilainen jättäytyvät kyseisistä tehtävistään vaalikamppailun ajaksi, saattaisiko kenties olla lainsäädännöllisesti oikein, että myös istuvat senaattorit luopuvat vaalien aikana hyödyntämästään ”institutionaalisesta suojasta”, jota ehdokkaat Aaltola, Rehn, Stubb ja Urpilainen eivät nauti.

Jäänkin mielenkiinnolla seuraamaan, herääkö asiasta tulevia ”resitentinvaaleja” silmälläpitäen muutoksia, sillä asetelma on tällä hetkellä absurdi. Ehdokkaat, jotka ovat parhaillaan, joko puhemiehiä, ministereitä tai kansanedustajia pääsevät ”laukomaan” Arkadianmäellä mielipiteitään julkisuuteen, toisin kuin ehdokkaat, jotka senaattoreita eivät ole ja jotka ovat jopa hakeneet asianmukaista virkavapaata tehtävistään.

Olisikin mielenkiintoista kuulla valtiosääntöasiantuntijoiden näkemys asiaan, olkoonkin, että voimassa oleva vaalilainsäädäntömme mahdollistaa edellä mainitun vaaliasetelman ja tammikuun vaalien osalta maito on jo maassa. Osa ehdokkaista nauttii ”institutionaalista ja suojaa” ja osa ei. Kannattaisiko asiaa kenties tulevia ”resitentinvaaleja” silmällä pitäen kenties penkaista?