Pystyykö koronavilkku vastaamaan nykyohjeistuksella todelliseen pandemiahaasteeseen?
THL:n koronavilkkusovellus avattiin tänään (31.8) joka sai välittömästi laajan käyttäjäkunnan jonka olemme mm. sosiaalisesta mediasta saaneet havaita. Sovellusta voidaan varmaankin pitää erittäin tervetulleena sillä ns. manuaalinen jäljitys on salapoliisityötä ja sote-henkilöstön resursseja sitovaa.
Sovelluksen käyttöön ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä on varmastikin pohdittu erittäin tarkkaan etenkin tietosuojan osalta. Sovellus näyttääkin vastaavan erittäin hyvin tähän osa-alueeseen.
Sovelluksen käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen kuten lähtökohtaisesti tuleekin olla – tässä tilanteessa koronaa. Mutta mikäli koronakriisi pahenee merkittävästi voitaneen ajatella, että sovelluksen käytöstä voisi tulla myös pakollista. Tämä edellyttää luonnollisesti tartuntamäärien huomattavaa kasvua ja merkittävää kansanterveydellistä, laajaa uhkaa.
Sovellusta voi hyödyntää myös näissä tilanteissa – ei pelkästään enää suosituksena. Tuolloin on luonnollisesti kyse merkittävästä kansallisesta terveysuhasta.
Kuten todettua, sovelluksen käyttö on vapaaehtoista. Arvio on, että n. miljoona suomalaista lataisi sovelluksen lähiviikkojen aikana. Sovelluksen käytön ja etenkin jäljitystulosten saavuttamisen osalta on kuitenkin iso mutta.
THL:n sovellusta koskevalla ohjesivulla todetaan, ”Jos sinulla todetaan koronavirustauti, saat terveydenhuollosta avauskoodin. Syöttämällä sen sovellukseen varoitat kohtaamiasi ihmisiä nimettömästi mahdollisesta altistumisesta. Jos taas joku kohtaamistasi henkilöistä ilmoittaa sairastumisestaan, saat itse varoituksen mahdollisesta altistumisesta.”
Jos henkilöllä on todettu virus, siitä ilmoittaminen koronavilkun kautta on vapaaehtoista. Tulisiko näin olla? Viruksen saanut henkilö voi ilmoittaa siitä koronavilkussa terveydenhuoltohenkilökunnalta saamansa avauskoodin myötä anonyymisti ja vapaaehtoisesti.
Tartuntatautilain 22 §:n mukaan ”Yleisvaaralliseen tai valvottavaan tartuntatautiin sairastuneen ja sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön on ilmoitettava asiaa selvittävälle lääkärille tartuntataudin leviämisen estämiseksi käsityksensä tartuntatavasta, -ajankohdasta ja -paikasta sekä niiden henkilöiden nimet, jotka ovat voineet olla tartunnan lähteenä tai saada tartunnan.”
22 §:n tarkoitus ja tavoite on, että tartunnan saaneella on velvollisuus pyrkiä omalta osaltaan estämään taudin leviäminen myös jäljityksen osalta. Koronavilkussa tämä on anonyymisti mahdollista joten kun tarkastellaan em. pykälän tarkoitusta ja tavoitetta, kansalaiselta voidaan sitä jopa velvoittaa ja edellyttää. Nyt tämä aspekti koronavilkun käytön osalta – ainakin toistaiseksi – vielä puuttuu. Ilmoitusvelvollisuus kohdistuu velvoittavana tällä hetkellä vain asiaa selvittävälle lääkärille.
Eikö olisi kansanterveyden kannalta tarkoituksenmukaista, että vapaaehtoisesti sovelluksen ladannut ja positiivisen testituloksen antanut sitoutuu myös tämän tiedon sovellukselle ja muille kansalaisille antamaan? Kansanterveydellinen ja tietosuoja-aspekti toteutuisivat tässäkin tilanteessa.
Tällöin puntaroitavaksi tulevat yleinen kansanterveys (pandemia) ja yksilönvapaus. Kumpi menee kriittiseksi puhkeavassa pandemiassa edelle? Ollenee selvää, että mikäli virus leviää laajoihin kansanjoukkoihin, yleinen etu menee yksityisen edun edelle, tässäkin tapauksessa.
Etenkin STM:ssä asiaa kannattaa vakavasti pohtia sillä ei voine olla myöskään niin, että positiivisen testituloksen antanut henkilö saa itse vapaasti päättää pyritäänkö ko. tapauksessa jäljitykseen sovelluksen kautta vaiko pelkästään käsivoimin ja manuaalisesti salapoliisityönä?
Viime päivien merkit viittaavat vahvasti siihen, että virus lähtee leviämään kulovalkean tavoin. Skenaariota kannattaa jo etupainottelisesti sovelluksen jatkokäytön osalta lähteä hahmottamaan, sillä kysymys saattaa olla edessä nopeammin kuin huomaammekaan.
Se, miten tiheästi vilkku tulee todellisuudessa ja käytännössä vilkkumaan on puhtaasti riippuvainen niistä henkilöistä joilla virus on todettu. Ratkaiseva tekijä ei ole se, kuinka monta miljoonaa suomalaista on sovelluksen ladannut jos sitä ei käytetä tarkoitukseensa.
Sovelluksen latausmäärät ovat lähipäivinä yleisen kiinnostuksen kohteena, mutta varsinaisen lopputuloksen ratkaisee se, minkä verran sovellukseen tehdään tosiasiallisia – vapaaehtoisia – tartuntailmoituksia, joiden voidaan pandemian levitessä ajatella tulevan myös pakollisiksi.
Kuten edellä todettiin, etenkin STM:ssä joudutaan – mielellään jo ennakkoon – pohtimaan sitä milloin yleinen kansanterveys menee yksityisen henkilön vapaaehtoisuuden edelle? Kysymys voi olla STM:n sylissä nopeastikin.
Yhtä kaikki, kiitokset sovelluksen mahdollistamasta lainsäädännöstä kuuluu eittämättä STM:lle, projektin läpiviennistä THL:lle ja varsinaisille sovelluskehittäjille.
Salminen näköjään poistaa täysin asiallisia kommentteja. Eipä kannusta keskusteluun hänen kanssaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hei Harri
En ole poistanut, eikä tapanani ole poistaa kommentteja. Tarkistatko vielä mistä mahtoi olla kysymys? Oma näkemykseni on, että jokaisen joka US blogiin kirjoittaa, pitää lähtökohtaisesti orientoitua myös toisenlaisiin näkökantoihin ja altistaa itsensä myös niille. Itse en niitä koskaan poista koska näen, että silloin keskustelu ei ole reilua.
Ilmoita asiaton viesti
Olen tämän kesän aikana päivittänyt muutaman vuoden ikäiseen Android-puhelimeeni esimerkiksi Twitterin, The Timesin, YouTuben ja Instagramin uusimmat versiot ilman minkäänlaista nikottelua.
Koronavilkku.fi ja Google Play -kauppa kertovat kuitenkin, että tänään julkaistu sovellus ei tällaisessa muinaismuistopuhelimessa toimi.
Ilmoita asiaton viesti
Blogin otsikon kysymykseen en osaa vastata, kaikki riippuu sovelluksen käyttöönoton laajuudesta ja kestosta (mm. poistetaanko sovellys laitteelta).
Kommentoin asiaa toukokuussa.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/puheenvuoro-puhelimen-koronasovellus-voi-toimia-jos-kayttajat-luottavat-ja-saavat-hallita-dataansa/
Lanseeraus ainakin meni pieleen siltä osin, että klo 14, klo 18 eikä edes vielä klo 20.45 sovellus ollut ladattavissa ainakaan Applen App Storesta.
Usein on niin, että ensimmäinen pettymys sävyttää koko sovellusta.
En tiedä mihin ”THL:n koronavilkkusovellus avattiin tänään (31.8) joka sai välittömästi laajan käyttäjäkunnan jonka olemme mm. sosiaalisesta mediasta saaneet havaita” -väite perustuu
Ilmoita asiaton viesti
AppStoren osalta oli eilen sellainen outous, ettei Koronavilkkua löytynyt hakemalla, mutta sen sai asennettua koronavilkku.fi -sivustolla olleen linkin kautta. En osaa sanoa oliko vika appikehittäjän, vai Applen. Arvaan ensimmäistä.
Ilmoita asiaton viesti
Pakollinen tai automaattinen ilmoitushan edellyttäisi Koronavilkun tunnisteen yhdistämisen henkilötietoihin. Uskoisin että nimenomaan anonymiteetti ja se ettei sovellus kerää paikkatietoja, ovat avainasemassa, jotta sovellus leviää laajasti käyttöön. Mitä pakollinen ilmoitustoiminto auttaa, jos ei kukaan käytä appia?
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin.
Minusta suomalainen sovellus on tuntemistani konsepteista lupaavin.
Itse asensin vilkun tänä aamuna, jolloin appi tuli saataville App Storeen.
Kriittistä Koronavilkussa on sovelluksen väestöpenetraation lisäksi ihmisten kokemukset. Mm. ilmoituksen saaneiden mahdollisuus nopeasti päästä testiin ja saada testitulos. Jos tässä möhlitään, käyttäjät helposti luopuvat sovelluksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tuo appi olisi tallentanut henkilö- ja paikkatietoja olisin todennäköisesti jättänyt asentamatta.
Ilmoita asiaton viesti