Saamelaiskäräjälakiesitys sisältää oikeudellisesti erittäin pahan valuvian, jonka ei soisi menevän eduskunnassa läpi

Hallitus jätti eduskunnalle kiistellyn saamelaiskäräjälain. Tässä blogissa ei oteta kantaa siihen kuka/ketkä ovat oikeutettuja vaaliluetteloon. Sen sijaan huomio kiinnittyy oikeudellisesta näkökulmasta varsin mielenkiintoiseen yksityiskohtaan, joka ei käytännössä tule olemaan vähäinen.

Lakiesitykseen on kirjattu muutoksenhaun osalta ns. muutoksenhakulautakunta.

Vaalilautakunnan päätöksestä henkilön hakemukseen tulla merkityksi vaaliluetteloon samoin
kuin lautakunnan päätökseen vaaliluettelosta poistamista koskevassa asiassa saisi vastaisuudessa hakea muutosta itsenäiseltä ja riippumattomalta lainkäyttöelimeltä, muutoksenhakulautakunnalta. Mahdollisuus vaatia vaalilautakunnalta oikaisua säilyisi. (HE 274/2022 vp)

Huomio kiinnittyy termeihin itsenäinen ja riippumaton lainkäyttöelin. Valituselimen itsenäisyyttä perustellaan saamelaisten sisäisellä itsemääräämisoikeudella ja erityisen asiantuntemuksen turvaamisella. Nyt käydyn kiivaan keskustelun, erityisesti saamelaisten välisestä näkökulmasta tarkasteltuna, voidaan esittää kysymys, onko kyseinen valituselin riippumaton, kun sen jäsenet nimitetään saamelaiskäräjien ehdotuksesta?

Muutoksenhakulautakunta päin vastoin vaarantaa vaaliluetteloon kuuluvien/kuulumattomien oikeusturvaa, sillä tosiasiassa muutoksenhakulautakunta ei voine olla täysin riippumaton samalla tavoin kuin olemme oikeusjärjestyksessä ymmärtäneet hallinto-oikeudet, jotka käsittelevät muutoksenhakuun liittyviä asioita mm. kunnallisasioissa ennen kuin käsiteltävät asiat siirtyvät korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Nyt esitetyssä mallissa muutoksenhausta puuttuu riippumaton ja itsenäinen hallinto-oikeus. Kyseisessä tapauksessa hallinto-oikeus olisi Pohjois-Suomen hallinto-oikeus. 

Tämän muutoksenhakulautakunnan perustamisen jälkeen valitustie vaalilautakunnan vaaliluetteloasioita koskevissa päätöksissä olisi nykyisen korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehtävän yksiasteisen valitusjärjestelmän sijaan kaksiasteinen siten, että ensimmäisenä vaiheena olisi muutoksenhakulautakunta ja toisena, eli ylimpänä muutoksenhakuasteena, korkein hallinto-oikeus, jossa valituksen tutkimisen edellytyksenä olisi kuitenkin valitusluvan myöntäminen. (HE 274/2022 vp)

Hallituksen esityksessä todetaan; ”Yksittäisen henkilön oikeusturva huomioitaisiin varmistamalla muutoksenhakulautakunnan itsenäisyys ja riippumattomuus sekä siten, että muutoksenhakulautakunnan päätöksistä olisi mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus antaa valitusluvan. (HE 274/2022 vp)

Hallituksen esitys on vaarallinen siitäkin näkökulmasta, että mikäli korkein hallinto-oikeus ei myönnä valituslupaa, jää saamelaiskäräjien muutoksenhakulautakunnan päätös voimaan, jonka toiminnan objektiivisuutta (riippumattomuutta) voidaan kyseenalaistaa.

Perustuslain 121 §:n (Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto) mukaan; Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon(11.6.1999/731). Nyt esitetyssä saamelaiskäräjälaissa korostetaan saamelaisten itsehallintoa ja sen merkitystä saamelaisille.

Kuten perustuslain 121 §:stä nähdään, myös kunnilla on perustuslain mukainen itsehallinto. Tämä ei kuitenkaan muutoksenhaun osalta tarkoita ja mahdollista sitä, että kunnat (kunnanvaltuustot/hallitukset) voivat toimia mielivaltaisesti.

Keskeistä muutoksenhakulautakunnan ”riippumattomuuden” lisäksi on se, että esitetty laki ei sisällä tosiasiallisesti riippumatonta toimielintä ennen korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyä, eli hallinto-oikeutta (Pohjois-Suomen hallinto-oikeus).

Edellä mainittuun viitaten hallituksen esitys tulee torpata eduskuntakäsittelyssä muutoksenhakulautakunnan perustamisen osalta. Vaaliluetteloon pyrkivien tai sieltä poistettavien henkilöiden oikeusturva vaarantuu olennaisesti. 

Lakiesitystä tulee muuttaa siten, että muutoksenhakulautakunta tulee esityksestä poistaa ja muutoksenhaun tulee toteutua Lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (5.7.2019/808) mukaisella tavalla, kuten muissakin julkiseen hallintotoimintaan liittyvissä kysymyksissä.

Jos ja kun lakiesitystä aletaan perkaamaan perustuslakivaliokunnassa, olisi varsin merkillistä mikäli edellä mainittu muutoksenhakuprosessi (”riippumattoman” muutoksenhakulautakunnan perustaminen) menisi valiokunnassa läpi. On ennakoitavissa, mikäli kyseinen ”riippumaton” muutoksenhakulautakunta perustetaan, että saamelaisten välinen yhteistyö päin vastoin entisestään tulehtuu. Lainsäätäjä ei voi säätää sellaista lakia, jossa asianosaisten oikeusturva vaarantuu, tavalla tai toisella.

Mikäli kyseinen ”itsenäinen ja riippumaton lainkäyttöelin” perustetaan, tarkoittaa se käytännössä sitä, että eri saamelaisryhmät tulevat olemaan nykyistäkin enemmän ”tukkanuottasilla” kuin mitä tähän saakka on nähty. Tämä ei ole liene lainsäätäjän tahto ja tarkoitus.

Kirjoittaja on hallintotieteiden maisteri/kunnallisoikeus, oikeustieteen väitöskirjatutkija  

 

 

+2
Olli-PekkaSalminen
Sitoutumaton Tampere

Hallintotieteiden maisteri. Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu