Säätytalo: Kortit eivät ole käytännössä Petterin vaan Riikan, Anna-Majan ja Sarin käsissä

Hallitusneuvotteluiden neljäs viikko pärähti Säätytalolla käyntiin. Perussuomalaisten ja RKP:n välinen otatus ei ota laantuakseen. Puoluetoimistoissa on toki pantu merkille, että mediat ovat sitä varten, että poteroista on mahdollista huudella vihulaiselle.

Politiikkaa ja hallitusneuvotteluita vähänkään vuosikymmenien aikana seuranneet tietävät, että hallitus mitä todennäköisemmin muodostuu kuin on olla muodostumatta. Hallitusneuvotteluissa puolueiden puheenjohtajien hyppysissä ja käden ulottuvilla on ministerimersun/audin takapenkki, joka ei voi olla houkuttelematta.

Neljännen tunnusteluviikon käynnistyessä puolueiden puheenjohtajilla on täysi työmaa pitää omat joukkonsa rivissä ja ruodussa. KD:n puheenjohtaja Sari Essayah ei ole puuttunut kolmen metrin kepilläkään – ainakaan julkisesti – käytyyn PS:n ja RKP:n väliseen otatukseen. Myöskään Petteri Orpo ei ole toistaiseksi – ainakaan julkisesti – puuttunut tilanteeseen.

PS:n Riikka Purra on oikeassa siinä, että kissa on nostettava pöydälle. PS:n joukoista ja tuumaustunneilta voisi olettaa tulleen siinä määrin painetta, että Riikka nosti – tai joutui nostamaan – kissan pöydälle.

Pekulaatiota on käyty siltä osin, saako Orpo nyt Säätytalolla olevat joukot riviin ja ruotuun. Tosiasia on lienee se, että mikäli nykyisellä Säätytalo-konklaavilla hallitusta ei synny, on se sekä Orpolle, että kokoomukselle valtava takaisku. Jos Purra ja Anna-Maja Henriksson ovatkin ottaneet medioissa yhteen, isoimmat paineet kantaa harteillaan Orpo.

Mutta Säätytalolla ja puoluetoimistoissa (kok, ps, rkp, kd) huoli pois. Hallitus tällä konklaavilla syntyy vaikkakin pihtisynnytyksellä.

Työperäisen maahanmuuton osalta hallitus tulee kirjaamaan, että ”Työperäistä maahanmuuttoa tullaan hallituskaudella tarkastelemaan erillisen selvityshenkilön raportin myötä”. (lue: selvityshenkilöprosessi neuvotteluiden tässä vaiheessa on kompromissi, eikä kaada neuvotteluita).

Turvapaikanhakijoihin liittyen kompromissi on helposti leivottavissa 600-700 välimaastoon. Ei neuvottelut tähän kosahda.

Mitä tulee soteen, hallitus tulee kirjaamaan, että ”Hyvinvointialueiden toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus nojaa digitaalisiin innovaatioihin, joiden osalta odotetaan n. 2 miljardin säästöjä hallituskauden aikana.” Eli ei kosahda hallitusneuvottelu tähänkään argumenttiin ja 2 miljardilla (johon mitään takeita ei ole) saadaan hallitus ympäripyöreästi muodostettua.

Summa summarum:

Olennaista hallitusohjelman kirjauksissa on miten konkreettisia toimenpiteitä se pitää sisällään. Mitä yksityiskohtaisimpiin asioihin Säätytalolla pureudutaan, sitä kimurantimmaksi asia menee. En ensimmäisenä pj-pöydässä lähtisi pohtimaan tuleeko lapsilla olla kännykkä koulussa vaiko ei? Mikäli näin on tapahtunut ollaan Säätytalolla täysin ”pihalla”.

Joka tapauksessa hallitus nykyisellä porukalla muodostuu. Mikäli ei muodostuisi, olisi se Petteri Orpolle ja kokoomukselle valtava tappio. Petteri tuskin haluaa tilannetta, jolloin hän joutuu kilauttamaan Sannalle. Tämä asetelma johtaa taas siihen, että Petterin on annettava siimaa naapureille niin paljon kuin ne tahtovat. Kortit eivät ole tosiasiassa lainkaan Petterin vaan Riikan, Anna-Majan ja Sarin käsissä.