Sote-alan palkkakiistassa osapuolilla ei ole ”tulipalokiirettä”. Ek-vaalit ovat nurkan takana

Tehyn ja Superin ”työtaistelu” on jatkunut maaliskuusta lähtien. Valtio ”ulkoisti” neuvotteluoikeudet KT:lle, joka ei maksa markkaakaan 1.1. lukien sote-alan palkkoja. 

KT on kunta-alan ja hyvinvointialueiden työnantajajärjestö, jonka tehtävät määrittelee kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä annettu laki. Ajamme kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden etuja työmarkkinoilla. KT on myös työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa jäseniään valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa sekä kolmikantayhteistyössä. (KT:n verkkosivut).

Paradoksaalisen asetelmasta siis tekee se, että kunnilla ei ole mitään tekemistä 1.1.2023 alusta lukien hoito- ja hoiva-alan palkkojen osalta.

Tällöin herää kaksi keskeistä kysymystä. Mikä intressi kunta/hyvinvointityönantajalla on päästä sopimukseen etenkään kun kunnat ja hyvinvointialueet eivät tule vastaamaan palkoista? Toinen kysymys on se, mikä intressi Superilla ja Tehyllä on päästä sopimukseen ennen vuodenvaihdetta, jolloin palkkoja alkaa maksamaan valtio?

Kysymys onkin näin ollen aikataulullisesti kissa hiiri leikistä, eli siitä, haluaako Super ja Tehy tosiasiallisesti ratkaisun ennen 1.1.2023, jolloin palkan maksajaksi tulee käytännössä valtio. Tehy ja Super toimivat erittäin viisaasti, vaikka järjestöt eivät voi herkullista asetelmaa ääneen sanoakaan. Kello käy järjestöjen laariin.

Kun palkoista alkaa 1.1. lukien vastaamaan valtio, ovat järjestöt vahvoilla ja niskan päällä. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestöt voivat konkreettisesti vaatia valtiolta, eli politrukeilta lisää palkkaa. Sote-alan palkoista tulee poliittinen kysymys, toisin kuin nyt varjonyrkkeilyssä KT:n kanssa.

Politiikan penkkiurheilija on taipuvainen ajatukseen, että Tehyn ja Superin ei kannata taktisesti sopia mitään KT:n kanssa, joka ei siis maksa markkaakaan hoito -ja hoiva-alan työntekijöiden palkkoja 1.1. lukien.

Edellä mainittu asetelma on absurdi molempien osapuolten näkökulmasta. Valtio alkaa käytännössä vastaamaan hyvinvointialueille siirtyvien sote-alan ammattihenkilöiden palkoista.

Valtion palkollisten palkoista ja työehdoista vastaa Valtion työmarkkinalaitos (VTML).

Valtion työmarkkinalaitos (VTML) on yksi valtakunnallisista työmarkkinoiden keskusjärjestöistä. Valtion keskustason yhdistetyn virka- ja työehtosopimuksen tekevät VTML ja pääsopijajärjestöt, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. Sopimukset koskevat yleensä koko valtion budjettitalouden piirissä olevaa henkilöstöä eli valtion budjettitalouden yksiköitä; ministeriöitä sekä muita valtion eri hallinnonaloilla toimivia virastoja ja laitoksia. (VM:n verkkosivut. https://vm.fi/valtio-tyonantajana/sopimustoiminta)

Virka- ja työehtosopimus tulee voimaan, kun valtioneuvosto on sen hyväksynyt. Kun sopimuksesta aiheutuu lisämenoja, alistetaan se eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hyväksyttäväksi. Valtion sopimuksella sovitaan valtion työmarkkinaratkaisun kustannuspuite. Sopimukseen sisältyvät määräykset koko valtionhallintoa koskevista sopimuksenvaraisista palvelussuhteen ehdoista ja niiden kehittämisestä samoin kuin mahdolliset neuvottelu- ja tarkastelulausekkeet. (VM:n verkkosivut. https://vm.fi/valtio-tyonantajana/sopimustoiminta)

VTML:n sopimukset siunataan valtioneuvostossa. Luonnollisesti Tehyn ja Superin kannattaa laittaa jo nyt tulille lainsäädäntömuutosehdotus KT:sta irtaantumiseksi ja vaatia VTML:ää neuvotteluosapuoleksi, joka käytännössä neuvotteluosapuolena tulisi ollakin, maksaahan viulut jatkossa valtio, eivät kunnat ja hyvinvointialueet. 

Kun asetelma on edellä mainitun kaltainen – eli absurdi – ei Tehyllä ja Superilla ole tulipalokiirettä sopimuksen aikaansaamiseen KT:n kanssa. 1.1.2023 klo 00:00:01 tilanne muuttuu poliittisesta näkökulmasta ratkaisevasti. Politrukit (lue: hallitus) saavat – huolimatta siitä että järjestöjen vastapuoli on virallisesti KT – valtavan paineen, eikä tilannetta helpota se, että ek-vaalit painavat päälle.

On selvää, että sote-alan ammattihenkilöstöllä ei ole 1.1.2023 lukien mitään tekemistä KT:n kanssa, joka ei kaiva kuvettakaan.

Jahka hyvinvointialueet aloittavat 1.1.2023 toimintansa ja sote-alan henkilöstö siirtyy käytännössä valtion leipiin, asetelma muuttuu radikaalisti, jota pakoon eivät pääse enää politrukitkaan valtiotyönantajan roolissa, huolimatta siitä, että KT huseeraa virallisesti vielä näennäisesti teeman parissa.

Hallitus tuleekin saamaan niskaansa tammikuussa sote-alan henkilöstön. Kateeksi ei vuoden vaihteen jälkeen käy rahaministeriä, pääministeristä puhumattakaan. 1.1 lukien teemasta tulee poliittinen, eikä hallitus (lue: valtio) voi enää palkan maksajana piiloutua KT:n selän taakse, jolla ei 1.1. lukien ole mitään tekemistä palkan maksun kanssa.  

Sote-henkilöstön siirtyessä käytännössä valtion leipiin, ek-vaalikeväästä tulee tulikuuma. Tässä vaiheessa Tehy ja Super – varsin viisaasti – kuopivat vasta maata jalkojen alla. KT:n kanssa nyt käytävä varjonyrkkeily on vasta alkusoittoa.

Summa summarum: Edellä mainittu neuvotteluasetelma KT vs. Tehy/Super on jo lähtökohtaisesti absurdi. Nähtäväksi jää missä vaiheessa asetelmaan tulee muutos niin, että Tehy ja Super neuvottelevat aidon ja oikean palkanmaksajansa (VTML) eli valtion kanssa.

 

 

 

+3
Olli-PekkaSalminen
Sitoutumaton Tampere

Hallintotieteiden maisteri. Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu