STM:n kansliapäällikkö Varhila ja Helsingin kaupungin sote-johtaja Jolkkonen pihalla A-studiossa

Hallitus pähkäilee parhaillaan sitä miten koronan osalta seuraavat askeleet tulisi asetella tartuntatautilain osalta ja viritelläänkö poikkeustila. Tartuntatautilaki antaa jo nyt sen 16 §:n mukaan valtuudet päättää siitä, että yleisvaarallisen tartuntataudin osalta terveystarkastus on pakollista.

Ko. tartuntatautilain 16 §:n mukaan ”Aluehallintovirasto voi päättää, että 14 ja 15 §:n mukaiseen terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista, jos se on yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi välttämätöntä.”

Ko. lain 14 §:n mukaan: ”Kunnan on järjestettävä yleisiä rokotuksia ja terveystarkastuksia tartuntatautien ehkäisemiseksi. Rokotukseen tai terveystarkastukseen osallistuminen on vapaaehtoista.”

Samaisen lain 15 §:ssä todetaan; (Kohdennetut terveystarkastukset). ”Aluehallintovirasto voi määrätä järjestettäväksi toimialueensa jollakin paikkakunnalla tai tietyssä työpaikassa, laitoksessa, kulkuneuvossa tai vastaavassa paikassa oleskeleville terveystarkastuksen, jos tarkastus on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi tarpeen. Terveystarkastukseen osallistuminen on vapaaehtoista.”

Samaisen, tartuntatautilain 16 § kuitenkin kumoaa vapaaehtoisuuden todeten: ”Aluehallintovirasto voi päättää, että 14 ja 15 §:n mukaiseen terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista.”

Ko. lain 16 § kumoaa pandemiatilanteissa samaisen lain 14 ja 15 §:t.

Voisi olettaa, että globaali pandemia täyttää tartuntatautilain 16 §:n mukaiset kriteerit. Kyse ei ole vapaaehtoisuudesta vaan pakosta.

Maassamme on yleisesti hyväksytty käsitys perustuslain 9 §:nkin mukaan (vapaa liikkuminen), joka mahdollistaa kotimaahan paluun.

Pureudutaan kuitenkin perustuslain ja ns. tavanomaisen – normaalin lain – mukaiseen kontekstiin.

Perustuslait luovat yleiset ja periaatteelliset reunaehdot, miten maa makaa. Perustuslakeja ei ole kuitenkaan kirjoitettu saati tarkoitettu täydentäviksi sillä maamme perustuslaki sisältäisi ”1700 lakia, 24000 asetusta”. Lähtökohta perustuslain näkökulmasta olisi absurdi. Tätä varten on olemassa ns. normaaleja lakeja, joka mm. tartuntatautilaki on.

Politiikan ja vähän juridiikankin penkkiurheilija kiinnitti huomiota YLE:n verkkouutiseen, jossa todettiin (YLE 13.1.2020)

Otsikko: Lainsäädäntö ei mahdollista pakkotestausta

”Helsingin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Jolkkosen mukaan Suomessa ei voida nykylainsäädännöllä velvoittaa matkustajia pakkotestaukseen sakon uhalla, kuten Norja on tehnyt, vaan se vaatisi lainsäädännön muutoksia.

– Aika rajulta se kuulostaa ajatellen perusoikeuksia. Tämän hetken lainsäädännön mukaan ei voida tehdä enempää maahantulolle ilman lakimuutoksia, Jolkkonen sanoo.

STM:n Varhilan mukaan tartuntatautilaki antaa mahdollisuuden siihen, että yksittäiseltä ihmiseltä voidaan edellyttää terveystarkastukseen osallistumista “tiettyjen kriteereiden täyttyessä”.

– Mutta jos lähdemme massoittain ihmisiä testaamaan, riittääkö riskimaasta tuleminen kriteeriksi sille, että voidaan puuttua ihmisen perusoikeuksiin ja hänen koskemattomuuteensa? Tämä on iso perusoikeuskysymys, Varhila sanoo.”

Sekä Helsingin sote-johtaja ja STM:n Varhila olivat auttamattomasti pihalla siitä mitä voimassa jo oleva tartuntatautilain 16 § pitää sisällään – pakon. Varhilan toteamus siitä, riittääkö riskimaasta tuleminen kriteeriksi sille, että voidaan puuttua ihmisen perusoikeuksiin ja hänen koskemattomuuteensa, viitaten perusoikeuteen on absurdi.

Tulkitseeko kansliapäällikkö – ja valtivoneuvosto – lainsäädäntöä yksilön perusoikeuksiin viitaten mm. yksilön koskemattomuuden osalta siten, että koskemattomuus on perustuslain mukaan pyhä johon viranomainen ei lainsäädännönkään puitteissa voi puuttua?

Samalla analogialla, rikoslakiin viitaten, poliisin tarttuessa asiakasta korvasta, asiakas viittaa ja vetoaa perustuslakiin ja poliisimies/nainen päästää asiakkaan irti ja pahoittelee, että tulkitsimme tilannetta ja lakia väärin. Poliisimies toteaa: ”Olette luonnollisesti koskemattomia. Pahoittelemme, että rikoimme perustuslakia, ”lakiemme lakia.”

Terveydenhuollon ammattilaisen – valvontaviranomaisen – lähestyessä maamme rajoilla asiakasta – Suomen passin omaavaa henkilöä – esittäen koronatestiä, maahan palaaja kaivaa povitaskustaan perustuslain ja lukee sen 9 §:n (liikkumisvapaus) – tavaten viranomaiselle, näyttäen vielä erikseen ko. paragraaffia – että viranomaiselle menee varmastikin jakeluun –  että hänen liikkumistaan ja sitä myötä koskemattomuuttaan ei perustuslain mukaan saa rajoittaa. Valvontaviranomainen, joka koronatestiä esitti asiakkaalle pahoittelee ja toivottaa asiakkaan – kansalaisen – lämpimästi kotimaahan. Heilauttaa perään vielä kädellä, että hyvää päivän jatkoa. Toteaa vielä perään, anteeksi pyydellen, että jos satut ajelemaan vielä tästä ohi, suuntaan tai toiseen, tarjoan termospullosta kahvit.

Etenkin valtioneuvostolta voi kysyä mitä varten maassamme on viranomaisia ja heidän toimivaltaan kuuluvia ja säädettyjä lakeja? Tulkitseeko STM ja valtioneuvosto perustuslakia siten, että se antaa kansalaisille rajoittamattoman mahdollisuuden toimia perustuslain alemmanasteisten lakien – kuten tartuntatautilain 16 §:n vastaisesti?

Sote-johtaja Jolkkonen toteaa, että ” Suomessa ei voida nykylainsäädännöllä velvoittaa matkustajia pakkotestaukseen sakon uhalla, kuten Norja on tehnyt, vaan se vaatisi lainsäädännön muutoksia.”

Lainsäädäntömuutoksia ei tarvita sillä – sakonkin uhalla – voimassa oleva laki tartuntatautilain 16 §:n mukaan on pakollista, jos matkustaja – kotiin palaaja – laittaa rajoilla kampoihin ja hanttiin. Lähtökohtahan on päivän selvä. Ei asiasta – sanktiosta – tarvitse erikseen tartuntatautilakiin kirjoittaa jos Norjassa näin on tehtykin.

Käräjät ovat sitä varten, että niissä määritellään sakon – lain rikkomisen määrä – ellei henkilö maahan tullessaan suostu pakolliseen terveystarkastukseen (16 §). Tätä varten on olemassa rikoslaki ja sen paragraaffit, joiden parissa tuomioistuimet askartelevat.

Voimassa oleva lainsäädäntö nimenomaisesti mahdollistaa pakkotestauksen tartuntatautilain 16 §:n mukaan eikä sitä tarvitse viikkotolkulla valtioneuvostossa tältä osin pohdiskella. STM Varhilan ja Helsingin sote-johtajan kannattaisi perehtyä voimassa olevaan lainsäädäntöön, etenkin ennen YLE:n suoria lähetyksiä.

On erityisen huolestuttavaa, jos – oletettavasti korkeasti koulutetut – STM:n kansliapäällikkö ja Helsingin kaupungin sote-johtaja eivät ymmärrä lainsäädännön rakennetta ja perusperiaatetta. Perustuslaki luo puitteet yleiselle kansalliselle tahtotilalle, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö PL:n alemmanasteisella lainsäädännöllä ole merkitystä.

PL:n alemmanasteinen – ns. normaali lainsäädäntö – on kirjoitettu ja isossa salissa hyväksytty voimassa olevaksi laiksi, että niitä myös noudatetaan. Näyttääkin siltä, että kansliapäällikkö ja sote-johtaja ovat opiskelleet vain PL:n peruslähtökohdat koronaan ja tartuntatautilain soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Heille voisi lämpimästi suositella julkisoikeuden peruskurssia, jossa ensimmäisellä tai viimeistään toisella luennolla todetaan, että ns. normaali laki ei voi ja saa olla ristiriidassa ylemmänasteisen (PL) kanssa. Tätä tilannetta kutsutaan normikollisioksi – normiristiriidaksi. Tätäkään vaaraa ei ole PL:n ja tartuntatautilain 16 §:n mukaan olemassa. Muutoin lainsäätäjä ei olisi tartuntatautilain 16 §:ää koskaan säätänyt.

Kertauksena: ”Aluehallintovirasto voi päättää, että 14 ja 15 §:n mukaiseen terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista, jos se on yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi välttämätöntä.”

Maahan tulevalla Suomen passin omaavalla ei ole minkäänlaista henkilökohtaista veto-oikeutta siihen, noudatetaanko Suomen lakia (tartuntatautilain 16 §) vai ei. Vastaavasti viranomaisella on vallitsevassa pandemiatilanteessa noudatettava 16 §:ää. Kyseessä ei ole tilanteesta, joko tai.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu