Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden torppaaminen on vedetty Ankarassa stetsonista.

Turkki Erdoganin johdolla pistää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle kapuloita rattaisiin. Turkin perustelut tiedämme, jota ei ole tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista lähteä perkaamaan.

Sen sijaan Turkin Nato-jäsenyystaival on mielenkiintoinen, jota voi peilata myös nykyiseen tilanteeseen ns. ”isossa kuvassa”.

Turkki liittyi Naton jäseneksi ns. ensimmäisessä laajentumisaallossa v. 1952. Mikä mielenkiintoista, samassa aallossa Natoon liittyi myös Kreikka. Katse tässä yhteydessä kääntyy Kyproksen suuntaan. Kypros itsenäistyi v. 1960, jota Turkki ei ole tunnustanut, mutta muu kv-yhteisö on. Kyproksen tasavalta liittyi EU:iin v. 2004.

Turkki suoritti v. 1974 Kyproksen pohjoisosan miehityksen estääkseen Kyproksen liittämisen Kreikkaan. Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta perustettiin v. 1983. Ainoastaan Turkki on tunnustanut ”tasavallan”, muu kv-yhteisö ei.

Kyproksen saari on käytännössä edelleen kahtiajakautunut (Pohjoisen turkkilaisiin ja etelän kreikkalaisiin).

Cyprus districts named.png

(Kuva: Wikipedia)

Kun tarkastellaan ”isossa kuvassa” (v. 2022) Kyproksen tilannetta ja Turkin ja Kreikan (Nato-jäseniä) välistä historiaa, Kyproksen tilanne ei ole estänyt maita olemasta Naton jäseniä poikkeuksena, että Kreikka vetäytyi Natosta v. 1974–1980 väliseksi ajaksi Kyproksen turkkilaismiehityksen johdosta.

Kun verrataan Turkin vaatimuksia Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden suhteen ja Turkin ja Kreikan välistä yhteistä Nato-taivalta, saattaisi äkkipäätään olettaa, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on kaikkea muuta kuin Turkille ”elämän ja kuoleman kysymys”, jota se antaa lausunnoillaan ymmärtää. Kyse on poliittisesta pelistä, eikä Suomen ja Ruotsin Nato-kelpoisuudesta.

Kun Turkki ja Kreikka näyttävät historian valossa kuitenkin mahtuvan Kyproksen saarelle ja Nato-konklaaviin, saattaisi äkkipäätään olettaa, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei ole Ankaran suunnalla pahin päänsärky.

Mikäli Turkin ”analogia” suhteessa Kreikkaan, Suomeen ja Ruotsiin olisi johdonmukainen, Turkki olisi lähtenyt Natosta viimeistään sen tunnustaessa Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan v. 1983 tai estänyt Kreikan palaamisen takaisin Nato-pöytään.  Tästä huolimatta Turkki ja Kreikka näyttävän mahtuvan ”sulassa sovussa” yhteiseen Nato-pöytään. Olettaisi tästä vinkkelistä pekuleerattuna, että samaan pöytään mahtuvat Suomi ja Ruotsikin.

Kun otetaan huomioon, että kaksi Nato-maata ovat ”lähes sotatilassa” keskenään voisi olettaa, että Suomi ja Ruotsi muljahtavat Nato-ovesta sukkana sisään isoimmitta parran pärinöittä.

 

+4
Olli-PekkaSalminen
Sitoutumaton Tampere

Hallintotieteiden maisteri. Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu