Työtaistelu: Nouseeko valkoinen savu Kesärannan piipusta?

Pääministeri Petteri Orpo aikoo kiehauttaa tänään Ay-satraapeille kahvit, josko sillä noustaan poteroista, paiskataan kättä ja haudataan sotakirveet?

Parta on pärissyt etenkin siltä osin, tuleeko poliittisia lakkoja rajoittaa?

Oikeustieteiden tohtori Kauko Sipponen (EVA:n toimitusjohtaja v. 1984-1990) pohdiskeli teemaa EVA analyysissä 23.3.2010 otsikolla Avainryhmien työtaistelu – Tanskan ja Norjan mallit.

Ay-satraapit ovat uhanneet ensi viikolla alkavalla lakolla ja Suomen laittamista viennin ja tuonnin osalta säppiin. Sipponen toteaa vuoden 2010 kirjoituksessaan, että ”Ahtaajien lakko osoitti jälleen kerran, että pienetkin avainryhmät voivat työtaistelullaan häiritä yhteiskunnan toimintaa kohtuuttomasti ja aiheuttaa vahinkoa työtaistelun ulkopuolisille, niin sanotuille kolmansille osapuolille.”

Lähestyn Sipposen argumentteja toisaalta lähdekriittisesti (EVA:n evp. tj.), mutta toisaalta oikeudellisesta näkövinkkelistä, jota sitäkään ei sovi unohtaa.

Sipponen toteaa, että ”Lakko-oikeus sisältyy moniin maatamme sitoviin ihmisoikeussopimuksiin ja on tunnustettu ainakin muista perusoikeuksista johdetuksi oikeudeksi. Edes perus- ja ihmisoikeudet eivät kuitenkaan ole
ehdottomia. Oikeuksien suojan tarvetta joudutaan punnitsemaan, eikä ehdotonta suojaa voida antaa jollekin oikeudelle, jos sillä loukataan vakavasti toisten oikeuksia.”

Sipposen mukaan ”Oikeuksien puntaroinnissa tulee nyt harkita, mikä painoarvo taloudellisille, koko yhteiskuntaan vaikuttaville tappioille annetaan suhteessa lakko-oikeuteen. Tulisiko työtaistelutoimenpiteiden aiheuttamilla kansantaloudellisilla tappioilla olla jokin raja, ja voitaisiinko rajan ylityttyä työtaisteluun puuttua yhteiskunnan edun nimissä?”

Sipponen käänsi tuolloin katseensa Norjaan ja Tanskaan. Hän totesi, että ”Tanskassa ja Norjassa valtiopäivät ovat puuttuneet lailla työtaisteluihin ja pyrkineet huolehtimaan yhteiskunnan kokonaisedusta aivan toisenlaisella tarmokkuudella kuin meillä on tapana. Vuosikymmenien aikana on totuttu siihen, että työmarkkinajärjestöjen suorittama edunvalvonta alistetaan tiettyjen edellytysten vallitessa ylimmän poliittisen päättäjän harkintaan. Näissä maissa on toteutettu vakaa parlamentaarinen demokratia ja sopimukset vuosikymmeniä aikaisemmin kuin Suomessa, eikä menettelyä Tanskassa ja Norjassa voida pitää epädemokraattisena.”

Huomionarvoista Sipposen analyysissä Tanskan ja Norjan osalta on, että ”Myös työmarkkinajärjestöt ovat kyseisissä maissa siihen sovittautuneet. ” 

Sipponen toteaa, että ”Tanskan ja Norjan ohella Islannissakin on moneen otteeseen turvauduttu lainsäädäntöön työtaistelun lopettamiseksi. Ruotsissa puolestaan on oltu selvästi muita Skandinavian maita pidättyväisempiä lakkoihin puuttumisessa.”

Politiikan penkkiurheilijalle on jäänyt käsitys – voi olla myös täysin väärä – että työministeri Arto Satonen on viitannut nimenomaan Ruotsin-malliin ja Ruotsin oikeuskäytäntöön.

Viitaten Sipposen analyysiin herää kysymys, onko työministeri ja työministeriön satraapit missä määrin perehtyneet Norjan ja Tanskan malleihin? Siltä suunnalta saattaisi löytyä umpisolmun aukaisemiseksi kättä pidempää.

******

Mitä tulee ensi viikolla – mitä todennäköisesti – alkavaan lakkoon, ay-liikkeessä on pelattu kortit varsin fiksusti. Ruuvia on kiristetty pikkuhiljaa. Ay-liikkeessä on varmasti otettu huomioon se, että lakkomoukarilla ei kannata moukaroida kansalaisia päivähoidossa, bussi- ja ratikkaliikenteessä. Mikäli ay-liike päättää lakkoilla vielä em.  ammattialoilla, heilahtaa moukari kansalaisten osalta toiseen, ay-liikkeen suuntaan. Siltä osin ay-liikkeen lakkokortit on jo isketty pöytään ja pelattu.

Mitä tulee Hesarille ”taktisena vuotona” toimitettuun tietoon lakon jatkumisesta vielä tämänkin jälkeen kahdella viikolla on ay-satraapeilta fiksu veto. Se, meneekö bluffi Kesärannassa tänään läpi jää nähtäväksi.

*******

Ottaen huomioon UTP-tilanne, politiikan penkkiurheilija jää mielenkiinnolla seuraamaan milloin SAK:n jäsenjärjestön JHL:n yhteisöjärjestöliitto Aliupseeriliitto alkaa lakkoilemaan? Liitto edustaa PV:n palveluksessa olevia aliupseereja, lentomekaanikkoja, mekaanikkoja ja sopimussotilaita. Jäävätkö Hornetit pian kentälle?

Penkkiurheilijat odottavat myös joka keväisiä jääkiekon MM-kisoja. Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni SHU on SAK:n jäsenjärjestö. Jäävätkö Leijonat MM-kisoista pois?

Mikäli Aliupseeriliitto ja SHU alkavat lakkoilemaan, kahden viikon satamalakko on vielä hyttysen surinaa. Näyttääkin siltä, että ay-liikkeen lakkopajatsossa on vielä järeitä aseita. Mikäli SHU ja Leijonat uhkaavat keväällä MM-kisojen alla lakolla, tulee käymään niin, että hallituksen on peräännyttävä, sillä sen verran painava rautakansleri Kalervo Kummolan jyrähdys on. Mikäli ”Jellonat” eivät pelaa kevään MM-kisoissa, on hallituksen julistettava poikkeusolot.