Valtionyhtiöt Kemijoki Oy ja Fortum Oy ”kunnostautuvat” lohen ja vaelluskalojen, Lapin elinvoiman ja tulevaisuuden tehokkaina tuhoajina

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on kuuluttanut Lapin Ely-keskuksen hakemuksen Kemijoen kalatalousvelvoitteen muuttamisesta. Kiteytettynyä kyse on siitä, että Lapin Ely-keskus vaatii vesivoimayhtiöitä (Kemijoki Oy, Pohjolan Voima Oy) rakentamaan kalatiet, jotta lohi ja vaelluskalat pääsevät nousemaan Kemi- ja Ounasjokiin niiden luontaisille lisääntymisalueilleen.

Kemijoki on ollut yksi maailman parhaista lohijoista. 

Kemijoki – Wikipedia

Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja toteaa YLE:n uutisessa, ”Kemijoki Oy ei voi missään nimessä hyväksyä ehdotettuja toimenpiteitä. Me tulemme menemään niin pitkälle kuin on tarve, että nämä velvoitteet saadaan kohtuullisiksi ja toteuttamiskelpoisiksi.” Hän moittii Lapin ELY-keskuksen perjantaina aluehallintovirastolle jättämää esitystä muiden muassa siitä, että siinä ei ole arvioitu yhtiölle koituvia kustannuksia eikä toimitusjohtajan mukaan riittävän tarkasti hyötyjäkään.” (YLE 17.3.2017)

Samaisessa YLE:n uutisessa Ely:n kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen toteaa, että ”hyviä esimerkkejä kalateiden toimivuudesta on ympäri maailmaa.

– Tunnetuin esimerkki on Columbia-joki Pohjois-Amerikassa. Siellä on kahdeksan patoa, joiden yli vaelluskalat nousevat hyvällä menestyksellä, Pasanen sanoo. Hänen mukaan keskeisin syy uusille velvoite-esityksille on lisääntynyt tieto. Kemijoen poikastuotanto aliarvioitiin aikoinaan rankasti ja Kemijoki Oy:lle asetetut kalanhoitovelvoitteet ovat olleet Pasasen mukaan moninkertaisesti liian pienet.” (YLE 17.3.2017)

Kemijoki Oy on uhonnut viedä asian – mikäli Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Lapin Ely-keskuksen hakemuksen hyväksyy – korkeimpiin oikeusasteisiin saakka. Paradoksaalista on, että Kemijoki Oy valtion enemmistöomisteisena (50,1 %) yhtiönä toimii valtion viranomaisten (Ely, Avi) päätöksiä vastaan! 

Kemijoki Oy:n osaomistaja Fortum Oy teki vuoden 2019 tilinpäätöksessään 1,2 miljardin euron liikevoiton. Kemijoki Oy:n operatiivisen johdon kohtuuttomuusväittämä on täysin perusteeton. Elyn hakemuksessa todetaan; ”Luvanhaltijat ovat lisäksi 1950-luvulta lähtien pystyneet tuottamaan omistamissaan voimalaitoksissa sähköä ja hyödyntämään Kemijoen vesivoimaa ilman, että kalataloudelle aiheutuvia haittoja olisi kompensoitu täysimittaisesti.”

Turun yliopiston finanssioikeuden professori Jaakko Ossa on selvittänyt säännöstelyn haittoja ja hyötyjä rakennettuja vesistöjä koskien. ”Mankala-periaate ehkäisee läpinäkyvyyden. Kemijoen sähkön arvo ja tuotto häivytetään Fortumin ja muiden yhtiöiden tilitietoihin mankala-periaatteen turvin.” (YLE 8.12.2017)

Jokiyhtiöt ja niiden omistajat (Kemijoki Oy/Fortum, PVO, UPM jne.) ovat repineet Kemijoesta voittoja 70 vuoden ajan ja haitat ovat jääneet Lappiin. Kemijoen säännöstelyn haitat pysyvät Lapissa, mutta luonnonvaran raha- ja yhteisöverovirta valuu etelään. Kemijoesta tuotettu sähkö on etelän pörssiyhtiöiden tilinpäätösten säätövoimaa.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on viime aikoina tehnyt useita ratkaisuja vaelluskalojen vapaan elinkierron puolesta joka tarkoittaa, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston on erittäin vaikeaa laatia sellaista ratkaisua joka ei olisi Lapin Ely-keskuksen hakemusta puoltava. Taustalla KHO:n ratkaisujen lisäksi vaikuttavat EU:n vesipuitedirektiivi, uhanalainen meritaimen ja ankerias, jokihelmisimpukka (raakku), kansallisen kalatiestrategia, lohi ja meritaimenstrategia ja hallitusohjelma.

On täysin selvää, että edellä mainittujen taloudellisten ja juridisten näkökohtien osalta kyse on myös maakunnan ja kuntien tulevaisuudesta ja niiden elinvoimasta, yritystoiminnan vireydestä etenkin matkailu- ja palvelualoilla, jokiluonnon virkistyskäytöstä, Lapin ympärivuotisesta matkailusta, jokivarsien kiinteistöjen arvojen noususta, kunnallis-, yhteisö-, ja kiinteistöverotuloista, paikallisesta kulttuurista, sekä monista muista yhteiskunnallisista positiivisista vaikutuksista.

 Avin tulee tarkastella kysymystä laaja-alaisesti eri vaikuttavuusnäkökulmat huomioiden, mm. yhteiskunnallisen mielipiteen voimakkaan muutoksen koskien vaelluskaloja ja sitä, mitkä ovat myös muut lohen ja vaelluskalojen paluun myötä tulevat hyödyt alueelle joita on erittäin paljon kuten edellä jo todettiin. 

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on asiaa käsitellessään paljon vartijana.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu