Haavoittuva yhteiskunta

Aamuyöllä joulukuun 16. päivänä vuonna 1811 asukkaat Yhdysvalloissa New Madridin alueella havahtuivat voimakkaaseen maanjäristykseen. Alue oli tuohon aikaan melko harvaan asuttua ja järistyksen aiheuttamat vauriot rajoittuivat lähinnä talojen murtuneisiin savuhormeihin ja lievästi vaurioituneisiin rakennuksiin. Elämä oli tuohon aikaan muutenkin hyvin omavaraista eivätkä tällaiset tapahtumat hetkauttaneet sitä kovin paljon. Tuo järistys ei kuitenkaan jäänyt ainoaksi, sillä lukuisten tavanomaisten jälkijäristysten lisäksi alueella tapahtui seuraavan vuoden (1812) alussa vielä kaksi muutakin pääjäristystä: tammikuun 23. päivä ja helmikuun 7. päivä. Kun viimeisenkin järistyksen jälkijäristykset laantuivat, muurattiin uudet savuhormit, korjattiin rakennukset ja elämä jatkui normaaliin tapaan. Sittemmin alueella ei ole tapahtunut suurempia järistyksiä, mutta jos tapahtuisi, niin niiden vaikutukset tulisivat olemaan huomattavasti vakavampia, sillä yhteiskunta on kehittynyt suuntaan, joka ei kovin hyvin siedä tällaisia mullistuksia. ( https://www.britannica.com/event/New-Madrid-earthquakes-of-1811-1812 ).

Nyt on kuitenkin viitteitä siitä, että New Madridin siirros olisi jälleen aktivoitumassa. Sen eteläisen päädyn tuntumassa on tapahtunut monia pienempiä maanjäristyksiä ja on myös viitteitä siitä, että mannerlaatta New Madridin siirroksen eteläisen päädyn kohdalla olisi jakautunut kahtia, mikä mahdollistaa laattojen suuremmat liikkeet. Alla olevassa kuvassa on esitetty alueen kahden tsunamivaroituspoijun lähettämät vedenkorkeustiedot ja helmikuun 16. päivän kohdalla poijun 42409 tiedoissa näkyy selvä hyppäys, kun aiemmin molempien poijujen arvojen muutokset ovat seuranneet toisiaan. Mahdollinen selitys tälle on se, että poijut sijaitsevat nyt eri mannerlaattojen kohdalla, jotka voivat liikkua korkeussuunnassa toisiinsa nähden. (Lähde: National Data Buoy Center – https://www.ndbc.noaa.gov/ ).

Maankuoressa on jännitystiloja, jotka pyrkivät laukeamaan laattojen liikkumisen ja niiden myötä syntyvien maanjäristysten kautta. Jännitystilat kohdentuvat laattojen saumakohtiin, jotka estävät laattojen liikkumisen. Laatan jakautuminen kahteen osaan helpottaa laattojen liikkumista saumakohdissa ja siten lisää maanjäristyksen mahdollisuutta. Toisin sanoen uusi suurempi järistys New Madridin alueella on nyt aiempaa todennäköisempi. Mutta jos se tapahtuu, niin millainen siitä mahtaa tulla? 1811-1812 tapahtui kolme suurta järistystä vajaan kahden kuukauden aikana. Mahtavatko tapahtumat toistaa nyt samaa kaavaa? Vai tapahtuuko suurempaa järistystä ollenkaan? Kannattanee kuitenkin varautua siihen mahdollisuuteen, että järistyksiä tulee tapahtumaan. Usein mannerlaattojen liikahdus yhdessä saumakohdassa mahdollistaa liikkeen myös muissa saumakohdissa ja New Madridin tapauksessa on arvioitu, että liikahdus siellä voisi aiheuttaa liikahduksen myös Atlantin pohjassa. Mannerlaattojen liikahdus meren pohjassa saattaa tunnetusti aiheuttaa rannikoilla hyökyaallon eli tsunamin, mikä tässä tapauksessa kohdistuisi lähinnä Euroopan rannikoille. Mutta, jos tulee jälleen kolme suurta järistystä, niin tuleeko myös kolme tsunamia? Paljon avoimia kysymyksiä, mutta varmuuden vuoksi on hyvä varautua myös pahimman skenaarion varalle.

Vuosien 1811-1812 järistykset eivät aiheuttaneet paljonkaan tuhoa ja elämä palautui nopeasti tuttuihin uomiinsa, koska elämä oli hyvin omavaraista. Ihmiset kasvattivat pitkälti itse oman ruokansa tai sitä hankittiin lähiseudulta. Lämpöä tuotettiin polttamalla puuta ja esimerkiksi tuulivoimaa voitiin hyödyntää vaikkapa veden pumppaamiseen. Nyky-yhteiskunta on kuitenkin riippuvainen monista monimutkaisista toimitusketjuista, jotka hyvin helposti katkeavat suuremman katastrofin tullessa. Asutus on keskittynyt taajamiin, jonne ruokakin kulkee usein pitkien toimitusketjujen kautta. Toiminta nojaa pitkälti kuljetuksiin, jotka nekin toimivat enimmäkseen öljynjalosteiden varassa, jotka nekin vaativat pitkät toimitusketjut. Yhteiskunnasta on siis tullut hyvin haavoittuva, joka toki on teollistumisen ja kaupungistumisen myötä syntynyt tietoinen valinta. Helpotusta tähän olisi ollut saatavilla 1800-luvun lopussa, jos olisi lähdetty kehittämään esimerkiksi Nikola Teslan esittämiä paremman omavaraisuuden mahdollistavia energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä sähkönkäyttöratkaisuja, mutta hyvä omavaraisuus ei ollut keskeinen kriteeri ja valittiin ensisijaisesti öljynjalosteiden polttoon perustuvat ratkaisut ja sähkön käytössäkin valittiin “Edison-tyylinen” ratkaisu haavoittuvine siirtolinjoineen. Öljytaloudesta ollaan kuitenkin nyt pyrkimässä eroon ensisijaisesti sen synnyttämien ympäristöongelmien johdosta, mutta omavaraisuutta tämä trendi ei ole vielä juurikaan lisännyt, sillä suurin osa kuljetuksista hoituu edelleen öljynjalosteita polttoaineena käyttävien kulkuneuvojen avulla. Rudolf Dieselin alkuperäinen ajatus moottorinsa suhteen oli rakentaa höyrykonetta tehokkaampi moottori, jossa voitaisiin käyttää paikallisesti saatavilla olevia polttoaineita kuten esimerkiksi hiili- tai puupölyä sekä kasviperäisiä öljyjä, mutta matkallaan Lontooseen syyskuussa 1913 neuvottelemaan moottorinsa lisenssivalmistuksesta Diesel katosi ja hänen ruumiinsa löydettiin kellumasta merestä 10 päivää myöhemmin. Dieselin alkuperäinen ajatus unohtui ja öljynjalosteista tuli dieselmoottoreiden pääasiallinen polttoaine. ( https://en.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Diesel ) .

Kuluneella viikolla uutisoitiin siitä, että Suomen Puolustusvoimat on nostanut sisäistä turvallisuustasoa neliportaisen järjestelmän alimmalta tasolta toiseksi alimmalle tasolle: “… Kyse ei ole siitä, että varuskuntia tai Puolustusvoimien henkilöstöä kohtaan olisi havaittu väkivallan tai voimankäytön uhkaa … tason nostaminen ei myöskään liity poliisin kohdistuneeseen turvallisuusuhkaan … ‘Tilanne Suomen lähialueilla on vakaa, eikä Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa’ … liittyy ‘laajempaan kokonaisuuteen, johon kuuluu eri asioita’ … Tason korotukset eivät tarkoita sitä, että sotilaallista valmiutta kohotettaisiin. …” ( https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008616565.html ). Olisiko turvallisuustason korotuksen taustalla mahdollinen uhka New Madridin siirroksen aktivoitumisesta ja siitä mahdollisesti seuraavista ongelmista Euroopan rannikkoalueilla? On myös arvioitu, että mahdolliset New Madridin maanjäristykset eivät jäisi ainoiksi mullistuksiksi lähiaikoina, vaan olisi tulossa myös muita. Näin ollen ei olisi enää paluuta vanhaan totuttuun maailmanjärjestykseen ja samalla tavoin, kun nyt ollaan luopumassa öljytaloudesta myös muitakin järjestelmiä tultaisiin korvaamaan uusilla ja paremmilla. Tavallaan tämä olisi “maailmanloppu”, mutta kuten Brawl Starsin Bo toteaa: “There’s no end – just new beginnings”, eli vanhan loppu on uuden, ja usein paremman, alku. Tämä skenaario on kuitenkin tällä hetkellä hieman kuin Voldemortin nimi Harry Potterissa eli asia, jota ei saa mainita: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/olli-taina/voldemort/ . Lähitulevaisuuteen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, joiden valossa Puolustusvoimien turvallisuustason nosto on looginen toimenpide kuten myös se, että länsimaat pyrkivät vahvistamaan joukkojaan Euroopan itärajalla, sillä mahdollinen Euroopan alavien rannikkoalueiden muuttuminen turvattomiksi voi pakottaa siirtämään väestöä kauemmas itään Venäjän alueelle. Venäjä ei kuitenkaan halua hallitsematonta maahanmuuttajavirtaa ja on siksi tuonut joukkojaan turvaamaan rajojaan, jos tilanteet kehittyvät sellaiseen suuntaan, että tällaista toimintaa tarvitaan.

Mitä tavallinen kansalainen sitten voisi tehdä valmistautuakseen tuleviin tapahtumiin? Toissa keväänä olin ostamassa siemenperunoita ja kauppias totesi niiden alkaneen olla vähissä, koska kysyntä oli ollut ennakoimattoman suurta. Koronaepidemia oli saanut monet aloittamaan oman ruuan kasvattamisen, mikä onkin hyvä tapa lisätä omavaraisuutta. Omavaraisuuden lisääminen vähentää riippuvuutta toimitusketjuista, mikä helpottaa elämää, jos toimitusketjut häiriintyvät. Ruuan tuottamisen lisäksi voi miettiä muitakin keinoja lisätä omavaraisuutta. Monet valtiot ovat varautuneet mahdollisiin tuleviin mullistuksiin. Esimerkiksi Kiina on rakennuttanut asuttamattomia “aavekaupunkeja”, joihin voi tarpeen tullen siirtää asukkaita muilta seuduilta: https://en.wikipedia.org/wiki/Under-occupied_developments_in_China . Norjan Huippuvuorille on rakennettu siemenholvi varmuusvarastoksi, jos muiden siemenholvien sisältö jostain syystä vahingoittuu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Huippuvuorten_siemenholvi . Kun valtiotkin varautuvat, niin kannattaa itsekin varautua. Jokainen omien kykyjensä mukaan.

 

Olli Taina
Sitoutumaton Hämeenlinna

Totuudenetsijä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu