Onko autoteollisuuden sirupula niin vakava kuin väitetään ?

Uutisoinnista on monesti vaikeaa erottaa, halutaanko asioista kertoa rehellisesti vai yrittää luoda tietynlainen mielikuva. Puolijohdesirupulan on uutisoitu vähentäneen ja vähentävän autoteollisuuden tuotantomääriä vielä useiden kuukausien ajan ( https://www.hs.fi/talous/art-2000008164196.html ). Ongelma näyttää vaikuttavan eniten perinteisten autonvalmistajien tuotantoon ja esimerkiksi Tesla on löytänyt keinoja kiertää ongelmaa ( https://www.tivi.fi/uutiset/sirupula-koettelee-autovalmistajia-tesla-kiersi-ongelmaa-kirjoittamalla-ohjelmistoja-uusiksi/7217b6bf-6253-4d66-9e6f-d95f63f85992 ). Totta on, että perinteiset autonvalmistajat ovat tottuneet hankkimaan suuriakin kokonaisuuksia alihankintana ja siten muutosten toteuttaminen on hitaampaa kuin Teslalla, joka valmistaa lähes koko auton itse, mutta on myös esitetty näkemyksiä, että sirupulaa käytettäisiin tekosyynä peittämään sitä tosiasiaa, että perinteisten autonvalmistajien automallien kysyntä on ollut arvioitua vähäisempää. Kuluvan vuoden aikana saataville on tullut monia asiakkaiden tarpeet täyttäviä sähköautomalleja ja ihmiset haluavat hankkia niitä, koska polttomoottoriautoa huomattavasti paremman energiatehokkuuden ansiosta ajaminen on niillä paljon edullisempaa. Näin ollen polttomoottorimallien kysyntä on laskenut, mutta olisiko niin, että perinteisten autonvalmistajien sähkömallit eivät olekaan käyneet kaupaksi ennakko-odotusten mukaisesti ja sirupulaa käytetään nyt selittämään arvioitua pienempiä tuotantomääriä, jotta tilanne ei vaikuttaisi niin pahalta? ( https://www.youtube.com/watch?v=NgMgfvh6cw0 ).

Sähköautoissa perinteisten valmistajien haastajana on tietenkin Tesla, mutta myös kiinalaiset valmistajat kuten Xpeng ja Nio ovat nyt tulossa Euroopankin markkinoille ( https://tekniikanmaailma.fi/kiinalainen-nio-saapuu-eurooppaan-ensimmainen-myymala-avataan-ensi-viikolla-oslossa/ ). Tilavat korkeakoriset automallit ovat yleistyneet viime vuosien aikana ja Tesla tuli mukaan tähän sarjaan hieman jälkijunassa Model Y -mallillaan, jonka tuotannon Euroopan tarpeisiin on tarkoitus alkaa uudessa Berliinin tehtaassa vielä tämän vuoden aikana. Monet ympäristönsuojeluun liittyvät kanteet ovat kuitenkin uhanneet hidastaa Berliinin tehtaan tuotannon käynnistymistä. Model Y:n tuotanto Kiinan Shanghain tehtaalla on kuitenkin päässyt niin hyvään vauhtiin, että elokuun lopulla Eurooppaan tuotiin ensimmäinen erä autoja ja esimerkiksi Norjassa siitä tuli viikossa kuukauden myydyin sähköautomalli selvällä marginaalilla ( https://www.teslarati.com/wp-content/uploads/2021/08/Tesla-Model-y-resigrations-norway-august-2021-1536×1084.jpg ) . Olisiko siis niin, että kuluttajat haluavat ostaa nimenomaan Teslan tai muiden ei-perinteisten valmistajien sähköautoja?

Malliston sähköistäminen” on nähty haasteena perinteisille autonvalmistajille ( https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pulinat-pois-autojatit-selviavat-finanssimuskelinsa-ansiosta-sahkoistamisesta-paremmin-kuin-hyvin/87f34d7a-bfd4-4b91-9e80-31fdb9351822 ) . Monilla valmistajilla on ollut sähköautomalleja jo jonkin aikaa, mutta usein ne on tarkoituksellisesti tehty sellaisiksi, etteivät ne ole uhanneet perinteisten polttomoottorimallien myyntiä. Lisäksi sähkömalleihin ei ole saanut esimerkiksi vetokoukkua, mikä on ohjannut valinnan usein polttomoottoriauton suuntaan. Kuluvan vuoden aikana markkinoille on kuitenkin tullut monelta valmistajalta sähkömalleja, jotka täyttävät käyttäjien tarpeet ja näitä onkin myyty kohtuullisia määriä ja sähköautoja on selkeästi alkanut näkyä liikenteessä aiempaa enemmän. Näin Norjassakin, mutta silti Teslan Model Y:tä myytiin ennätysmäärä, kun suurena markkinana Norja oli etusijalla ensimmäisen erän autojen toimituksissa. Miltähän myyntimäärät mahtavat näyttää, kun Teslan Berliinin tehtaan tuotanto pääsee vauhtiin eikä autojen saatavuus enää rajoita myyntiä niin paljon?

On myös esitetty näkemyksiä, että Teslan autot olisivat liian kalliita varsinkin pohjoismaalaisille ostajille ja siten tämä markkina ei enää voisi laajentua kovin paljon ( https://www.youtube.com/watch?v=LQHXji0hTCo ). Esimerkiksi Model Y:n kaavailtu pienempiakkuinen perusmalli vedettiin pois mallistosta, koska sen kantama olisi jäänyt alle 400 kilometrin, minkä katsottiin olevan liian vähän Yhdysvaltojen markkinoilla. Berliinin tehtaalla on tarkoitus tehdä myös tuotekehitystä ja ehkäpä Euroopan markkinoille tulee aikanaan edullisempi perusmallikin. Lisäksi Teslalta on tulossa pienempi “25000 dollarin” malli ainakin Kaukoidän markkinoille, ehkä Eurooppaankin. Merkittävä tekijä on kuitenkin se, että Tesla on avaamassa Supercharger-pikalatausverkostoaan myös muiden valmistajien autojen käyttöön Euroopassa vielä kuluvan vuoden aikana. Teslan Supercharger-verkosto on yli 25000 latauspaikallaan maailman kattavin pikalatausverkosto. Yhdysvalloissa noin kaksi kolmasosaa sähköautoista on Tesloja, joten mahdollinen Supercharger-verkoston avaaminen muidenkin valmistajien autojen käyttöön ei ole siellä kovin merkittävä asia, mutta Euroopassa muiden valmistajien sähköautoja on paljon, mutta Supercharger on silti tälläkin hetkellä kattavin pikalatausverkosto. Lisäksi Tesla on laajentanut verkostoaan hyvin kysynnän tahtiin siten, ettei ruuhkaa ole syntynyt ja pitänyt laturit myös toimintakunnossa. Jokaisen Teslan auton myyntihinnasta on mennyt pieni osuus Supercharger-verkoston rakentamiseen ja ylläpitoon, mutta nyt esimerkiksi Yhdysvallat on päättänyt sijoittaa 7,5 miljardia dollaria sähköautojen infran kehittämiseen ja Teslakin on oikeutettu saamaan tätä tukea, vaikka laajennustöitä tehtäisiin esimerkiksi Euroopassa ( https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/tesla-on-avaamassa-supercharger-latausverkoston-myos-muille/ ). On siis odotettavissa, että käytön lisääntyessä Supercharger-verkostoa laajennetaan tarpeen mukaan ja siitä tulee vieläkin kattavampi. Pikalatausten myynnistä Euroopassa on tulossa Teslalle tärkeä liiketoimintaalue riippumatta siitä, kenen valmistamia autoja on liikenteessä eniten.

Berliinin tehtaan tuotannon käynnistyttyä yhä suurempi osuus noista sähköautoista lienee kuitenkin Teslan valmistamia. Kilpailijoilla on kyllä halvempiakin malleja, mutta esimerkiksi Škoda on kertonut yllättyneensä siitä, että kysyntä on kohdistunut enemmän mallisarjan kalliimpiin ja suurimmalla akulla varustettuihin malleihin, mikä on aiheuttanut tuotannollisia haasteita, kun kysynnän oletettiin kohdistuvan ensisijaisesti edullisempiin pienempiakkuisiin malleihin. Kalliimpien mallien hinta on samaa luokkaa Teslan mallien kanssa ja Teslan ostaessa samalla rahalla saa usein enemmän ja parempia ominaisuuksia. Tesla on suunnitellut autonsa alusta alkaen “pyörillä liikkuviksi tietokoneiksi” ja siksi niiden ohjelmistojen etäpäivitettävyys toimii sujuvasti ja vanhaankin autoon saa ladattua uusia, usein käyttäjien ehdotusten pohjalta syntyneitä ominaisuuksia. Perinteiset valmistajat ovat lupailleet samanlaista päivitettävyyttä, mutta kun ovat tottuneet hankkimaan suuriakin kokonaisuuksia eri alihankkijoilta, niin ohjelmistojen keskitetty etäpäivitys on osoittautunut haasteelliseksi ja useimmiten asiakkaat ovatkin joutuneet poikkemaan paikallisen edustajan luona päivittämässä ohjelmistot. Huoltoverkoston laajuus onkin yksi perinteisten valmistajien valtti, mutta kun autojen huollot ovat paikallisedustajien keskeinen tulonlähde ja sähköautot eivät juuri huoltoa tarvitse, niin tämäkin muutos on yksi ratkaistava lähitulevaisuuden haaste. Teslan haaste puolestaan on päinvastainen, sillä huoltopisteitä on niin vähän, että asiakkaat joutuvat usein ajamaan satoja kilometrejä saadakseen autojensa takuukorjaukset teetettyä. Teslan huoltotoiminta perustuu pitkälti liikkuvien yksiköiden käyttöön, mutta selvää on, että Tesla joutuu lisäämään huoltopisteittensä määrää merkittävästi.

Perinteisillä autonvalmistajilla on siis edessään suuria haasteita, sillä sähköautoilun lisääntymisessä on kyse paljosta muustakin kuin vain “malliston sähköistämisestä”. Resurssien oikea kohdistaminen lisääntyvän sähköautotuotannon ja hiipuvan polttomoottoriautotuotannon välillä voi olla haasteellista samalla, kun pitäisi pystyä vastaamaan kilpailijoiden asettamiin haasteisiin. Jos tilanne on todella se, että perinteisten valmistajien sähkömallit eivät myy odotetulla tavalla, niin niillä on edessään melkoisen haastava tilanne. Sirupulaa voi käyttää selityksenä oletettua pienempiin tuotantomääriin hetken ajan, mutta ajan myötä todellisuus paljastuu. Jotkut ovat jopa veikkailleet, että lopulta paljastuu, että saksalaiset autonvalmistajat ovat olleet Teslan Berliinin tehtaan etenemistä vastustavien kanteiden takana yrittäen näin hidastaa Teslan Euroopan valloitusta. Kävi kuinka tahansa, niin varmaa on se, että markkinoille tulee yhä useampia käyttäjien tarpeet täyttäviä sähköautomalleja ja sähköautojen määrä liikenteessä kasvaa. Toinen juttu on sitten se, että kuka noita autoja valmistaa ja millaisia uudelleenjärjestelyjä autonvalmistussektorilla tulee lähivuosina tapahtumaan.

 

0
Olli Taina
Sitoutumaton Hämeenlinna

Totuudenetsijä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu