Onko sähköautojen kysyntä nousussa vai laskussa ?

Tiedotusvälineiden viimeaikaisen uutisoinnin perusteella syntyy helposti mielikuva, että sähköautojen kysyntä olisi laskussa. On uutisoitu, kuinka autonvalmistajat lykkäävät mallistojensa sähköistämisen aikatauluja, peruvat jo suunniteltuja akkutehdashankkeita jne. Tarkoittaako tämä kuitenkaan sitä, että sähköautojen kysyntä olisi laskussa?

Kuva 1 – Uusien henkilöautojen rekisteröintimäärät Suomessa käyttövoimittain vuosina 2015-2024.

Kuvassa 1 on esitetty uusien henkilöautojen käyttövoimajakautuma vuosina 2015-2024. Vuoden 2024 lukema on arvioitu lineaarisesti tammi-elokuun toteutuman perusteella ja on siten pelkkä arvio. Jos näiden tietojen perusteella laskee sähköautojen prosentuaalisen osuuden muutoksen 2022→ 2023 ja edelleen 2023→2024, niin saa kyllä lukemat, jotka osoittavat sähköautojen kysynnän laskeneen dramaattisesti.

Autokaupan kokonaisuutta tarkasteltaessa mukaan täytyy ottaa myös ulkomailta maahantuodut käytetyt autot. Lisäämällä nämä saadaan kuvan 2 mukainen kaavio. Tässä tarkastelussa sähköautojen osuuden lasku 2023→2024 onkin jo aika paljon pienempi.

Kuva 2 – Uusien ja käytettyinä maahantuotujen henkilöautojen rekisteröintimäärät Suomessa käyttövoimittain vuosina 2015-2024.

Asiaan liittyy vielä vuonna 2022 ilmennyt komponenttipula, jonka vaikutuksesta monien autojen toimitukset asiakkaille viivästyivät ja vuoden 2022 toimituksiin tarkoitetut autot siirtyivätkin vuodelle 2023. Kun kuvaajaan tehdään “komponenttipulakorjaus” ja siirretään arviolta 3000 sähköautoa ja 3000 lataushybridiä 2023→2022, niin saadaan kuvan 3 mukainen kaavio. Tässä kaaviossa vuoden 2023 piikki tasoittuu ja autojen kokonaismäärä laskee melko tasaisesti 2022→2024.

Kuva 3 – Uusien ja käytettyinä maahantuotujen henkilöautojen rekisteröintimäärät Suomessa “komponenttipulakorjattuna” käyttövoimittain vuosina 2015-2024.

Sähköautojen osuus 2023→2024 toki edelleen laskee, mutta tähän on useita syitä, muiden muassa:

• markkinoilla ei vieläkään juuri ole alle 30000 € hintaisia uusia sähköautoja suomalaiselle asiakkaalle riittävillä ominaisuuksilla
• monien sähköautomallien hintaa on pudotettu merkittävästi muun muassa akkujen hinnan laskun myötä ja tämä lasku on myös alentanut jo hankittujen autojen vaihtoarvoa, minkä vuoksi monet aiemmin tiheästi autoa vaihtaneet eivät halua nyt ostaa uutta autoa
• pienikorkoisia autorahoituksia ei juuri ole ollut tarjolla

Muualla Euroopassa sähköautojen kysyntä on vaihdellut paljon. Esimerkiksi Norjassa tehtiin elokuussa uusi ennätys, kun jopa 94% siellä myydyistä uusista autoista oli elokuussa täyssähköautoja ( Sähkö­autojen kaupassa tehtiin holtiton ennätys Norjassa  ). Norjan tilanteesta onkin todettu, että sähköautojen osuus ei ole 100%, koska Toyotalla on perinteisesti vahva asema Norjan automarkkinoilla ja Toyotalla on toistaiseksi tarjolla vain yksi sähköhenkilöautoautomalli, joka sekin on monien asiakkaiden tarpeisiin turhan suuri ja kallis auto. Meillä Suomessakin Toyotalla on vahva asema ja sama rajoittunut sähköautovalikoima vaikuttaa täälläkin tilanteeseen aika paljon. Toinen ääripää on Saksa, jossa sähköautojen myynti väheni vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla 16,4% vuoteen 2023 verrattuna. Koko EU:n alueella myynti kuitenkin kasvoi tuona aikana 9,4%. ( EU EV sales growth continues, except in Germany  ).

Saksalaisten tiedotusvälineiden selvityksen mukaan perinteiset eurooppalaiset autonvalmistajat näyttävät jatkavan totuttua toimintaansa eli haluavat valmistaa sähköautoja vain sen verran kuin niille asetettujen koko malliston kattavan päästötavoitteen saavuttaminen edellyttää. Sähköautoja ei haluta valmistaa tätä enempää, sillä valmistuslinjat on optimoitu polttomoottoriautoja varten ja siten valmistajat saavat polttomoottoriautoista paremman katteen kuin sähköautojen valmistamisesta. Tästä syystä näiden valmistajien kannalta on hyödyllistä uutisoida siten, että asiakkaita rohkaistaan valitsemaan edelleen polttomoottoriauto, johon voidaan jatkossa myydä myös enemmän varaosia kuin sähköautoon: öljynsuodattimia, ilmansuodattimia, sytytystulppia jne. Luomalla mielikuva sähköautojen vähentyneestä kysynnästä voidaan myös yrittää saada valtioita apuun sähköautojen kysynnän lisäämiseksi esimerkiksi hankintatukien avulla (esim. Jättipaukku tulossa – 15 miljardin sakkopommi uhkaa  ). Käytäntö on kuitenkin osoittanut hankintatukien valuvan autonvalmistajien ja maahantuojien taskuihin ja ostaja joutuu lopulta maksamaan autostaan yhtä paljon kuin ilman tukeakin. Hankintatuen avulla autonvalmistajat voisivat pitää sähköautojensa hinnan edelleen korkeana ja siten saada niistä parempaa katetta. Monet valtiot ovat kuitenkin lakkauttaneet hankintatuet melko yllättävästikin eikä ole kovinkaan todennäköistä, että niitä juurikaan tullaan ottamaan uudelleen käyttöön. ( German media reveal VW is intentionally slowing down electric car sales )

Varsinkin Saksassa ammattiliitoilla on vahva asema autoteollisuudessa ja kun sähköautojen tehokas valmistus edellyttäisi uusia pitkälti automatisoituja tuotantolinjoja ja siten työpaikkojen merkittävää vähenemistä, niin tällaisten muutosten läpivienti on vaikeaa, ellei jopa täysin mahdotonta. Kiinassa panostus sähköautojen ja varsinkin akkujen kehitykseen aloitettiin jo 2000-luvun alussa ja vuodesta 2008 alkaen kehityspanostuksia lisättiin tuntuvasti. Myös tuotantomenetelmiä on kehitetty ja varmistettu tarvittavien raaka-aineiden saanti eri puolilta maailmaa. EU:n uusien tuontitullimaksujen kiertämiseksi monet kiinalaiset valmistajat ovatkin nyt pystyttämässä uusia tehokkaita sähköautotehtaita EU:n alueelle. Näiden tehtaiden tuotannon käynnistyminen tulee asettamaan uudenlaisia haasteita eurooppalaisille valmistajille.

Kun länsimaiset autonvalmistajat alkoivat siirtyä myös Kiinan markkinoille muutama vuosikymmen sitten, niin Kiina asetti ehdoksi sen, että Kiinassa myytävien autojen tulee olla valmistettu yrityksissä, jotka ovat puoliksi kiinalaisessa omistuksessa. Tällä tavalla Kiina sai työllistettyä väkeään ja siirrettyä länsimaista tietotaitoa omaankin käyttöönsä. Onkin ehdotettu, että korkeiden tuontitullien sijaan EU:n kannattaisi edellyttää alueelle autoja myyviltä kiinalaisilta yhtiöiltä samanlaista yhteistyökuviota. Näin kiinalaisten teknistä etumatkaa varsinkin akkujen osalta voitaisiin hyödyntää tehokkaasti myös Euroopassa ja markkinoille saataisiin kohtuuhintaisia sähköautoja riittävillä ominaisuuksilla. Julkisen latausverkoston laajenemisen myötä monet autoilijat tulevat toimeen melko pienikapasiteettisellakin akulla, jolloin autokin on edullisempi ostaa ja myös kevyempi ja siten kuluttaa vähemmän. Esimerkiksi Hämeenlinnan Tiiriöön on vielä tämän vuoden aikana tulossa yhteensä yli 50 pikalatauspaikkaa, joista todennäköisesti löytyy yksi vapaa myös ruuhka-aikoina. Henkilöautojen suuri ongelma onkin 2000-luvun alusta alkanut “pöhöttyminen”, jonka myötä autonvalmistajat ovat keskittyneet valmistamaan suuria ja paremman katteen tuovia malleja eikä moneen käyttöön varsin riittäviä pieniä perusautoja ole enää paljoa saatavilla ( Sähkö vai bensa? Tavallisen kaupunkimaasturin elinkaaren päästöerot ovat näin selvät, ja omilla valinnoilla voi vaikuttaa vielä hurjasti lisää ). Ehkäpä tänne Eurooppaankin saadaan esimerkiksi BYD Seagull paikkaamaan tätä aukkoa tarjonnassa: All the EV You Will Ever Need for $12k – BYD Seagull Review  .

Kaavioiden lähdetiedot: Autoalan Tiedotuskeskus