Ei Oulussa kaikki niin huonosti ole

Viime vuoden loppupuoliskolla Oulu ei tuntunut aina allekirjoittaneesta kovinkaan mielekkäältä paikalta asua ja vaikuttaa. Kaupunginvaltuustossa rehottivat asiattomuudet ja jopa suora rasismi. Keittiötyöntekijöitä ja siivoojia ulkoistettiin samalla ankeuttaen heidän palkkansa jopa sadoilla euroilla. Kulttuuripääkaupungin titteliä tavoitteleva kaupunki leikkasi (joskin onneksi vähemmän kuin aluksi puskista esitettiin) teatteriltaan ilman minkäänlaisia vaikutusarvioita.

Tulevaisuuden taloudelta tempaistiin mattoa alta, koska veroprosentin jääminen tasoon 20,50 tarkoittaa yli 16 miljoonan euron leikkauspaineita eritoten terveyteen ja opetukseen. Näiden asioiden parissa ei mieli mettä keitä. Ongelmia meillä on. Ja paljon. Esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmat ovat Oulussa korkealla tasolla, ja työkyvyttömyseläkkeissäkin puolessa syissä on mielenterveysongelmat. Eriarvoisuus on lisääntynyt ollen kaiken lisäksi usein ylisukupolvista.

Mutta tehdään täällä jotain oikeinkin. Esimerkiksi terveyttä edistävää liikuntaa hoidetaan täällä valtakunnallisestikin oivallisesti. Olemme THL:n tilastoissa parhaana kuudesta suurimmasta kaupungista.

Käytännössä ihmiset pyöräilevät ja kävelevät Oulun erinomaisilla kevyen liikenteen väylillä ahkerasti, maksuttomat liikuntavuorot alle 18-vuotiaille takaavat nuorille huokeammat (ja tätä myöten paremmat) liikkumismahdollisuudet ja niin edelleen. Oulu olikin vuoden 2020 pyöräilykaupunki Suomessa.

Oulu suojeli kuluneella valtuustokaudella ainutlaatuista Sanginjokea pitkällisen väännön jälkeen. Nyt tarjolla on vielä hienompi mahdollisuus alueen luontoarvojen nostamiseksi kunniaan, kun Koneen säätiö on tarjoutunut ostamaan vielä alueen suojelemattomat 1440 hehtaaria. Tämä saattaa hyvinkin johtaa siihen, että Sanginjoen kansallispuistohaave toteutuu vihdoin. Koronapandemian aikana ihmiset ovat osoittaneet entistä suurempaa kiinnostusta Suomen luontoon, joten tämä tukisi ympäristöarvojen ohella myös matkailuamme.

Elinkeinoelämäkään ei ole hylännyt Oulua. Nokialle laaditaan asemakaava Linnanmaalle, joka mahdollistaa jopa 200 miljoonan investoinnin sen lopulta toteutuessa. Tuo saattaisi tuoda kaupunkiin jopa 7500 työpaikkaa ja tuota myöten huomattavan piristysruiskeen muuhun yritystoimintaan. Tästä kaikesta hyötyisivät kaikki oululaiset myös verotulojen kasvaessa niiden mahdollistaessa palveluiden kehittämisen.

Oulussa on myös asuntomessut vuonna 2025. Tämän myötä Hartaanselän alue on kokemassa melkoisen muodonmuutoksen. Toki viilattavaa tuon suhteen on vielä, Oulujoen ainutlaatuisen hienon suiston ”montteeraamisessa” on oltava erittäin tarkkoja luontoarvojen takia.

Erittäin myönteistä on myös Oulun yliopiston tekemä päätös tarjota kaikki avoimen yliopiston opetus maksutta lomautetuille ja työttömille tulevalla kevätlukukaudella. Tämä antaa monelle mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen ja ennen kaikkea ammattitaidon kehittämiseen. Oulun työttömyysprosentti on kiistatta iso (12,6% joulukuussa), mutta tilanne on selkeästi kevättä parempi. Oulu aloittaa nyt maaliskuussa myös työllisyyden kuntakokeilussa, jossa kunnat ottavat vastuulleen TE-palveluiden järjestämistä. Toivottavasti tämä tulee helpottamaan myös esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työllistämistä.

Yllä on vain muutama esimerkki siitä, että Oulussa ei kaikki niin huonosti ole. Kaupungissa on valtavan paljon osaamista ja ihmisiä, joilla on myös suuri sydän. Olen varma siitä, että alkavana vuonna Oulusta saadaan rakennettua nykyistä parempi paikka asua ja elää kaikista kommervenkeista huolimatta. Ei tehdä Oulusta ehdoin tahdoin paskaa kaupunnia muuta kuin kaupunkikuvamme hienossa graffitissa.

OlliKohonen

Isä ja puoliso. 40-vuotias sairaanhoitaja ja FM viestinnästä. Oulun varavaltuutettu, OSAO:n yhtymäkokouksen 2.vpj. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston pj, Vasemmistoliiton puoluevaltuutettu. Tuiran seurakuntaneuvoston jäsen, Oulun kirkkovaltuuston 1. varajäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu