Eriarvoinen hivutus kohti terveysvakuutuksen mallia

Hallituksen kehysriihessä tekemät linjaukset tulevat mullistamaan suomalaisten sote-palveluita, eikä suunta ole hyvä. Rahoituslinjauksien ohella julkaistiin jo nyt aikaistetusti sairaalaverkon leikkauspaketti, todennäköisesti siksi, että ongelmallinen julkisuus saataisiin hoidettua ”yhdellä kertaa”.

Ympäri Suomea menee kiinni paljon yöpäivystyksiä. Esimerkiksi Iisalmi, Varkaus, Jämsä, Raahe ja Oulainen ottavat kovan iskun vastaan. Esimerkiksi Oulaskankaan sairaalan ”raskas” kirurgia loppuu ja ihmeteltäväksi jää, miten sen 800-900 tekonivelleikkausta tehdään jatkossa vuosittain. Hoitohenkilökunnasta kun on jo nyt erittäin suuri puute OYS:ssa, eikä Oulaskankaan sairaalan työntekijöitä saada todellakaan noin vain siirtymään Ouluun. Ja väestörakenteen vanhentuessa tekonivelten tarve tuskin katoaa minnekään, päinvastoin.

Hallitus pakittaa muutenkin roppakaupalla edellisen hallituksen päätöksistä, esimerkiksi ikäihmisten hoivan hoitajamitoitusta vesitetään. Tämän myötä kiire ympärivuorokautisessa palveluasumisessa kasvaa, mikä tuskin lisää vanhushoivan pito- ja vetovoimaa. Samalla sote-asiakasmaksut nousevat, kuten myös lääkeomavastuu. Tämä kaikki on pois erityisten pienituloisten kukkarosta. Ja sosiaalihuollon palveluihin tulee 100 miljoonan leikkaus. Se on pois lastensuojelusta, perhetyöstä ja ennaltaehkäisevästä työstä. Vielä ei ole tarkkaan tiedossa, mihin tuo leikkuri iskee, mutta heikossa asemassa oleviin ihmisiin joka tapauksessa. Ja vieläpä ne sote-järjestöjen leikkaukset tämänkin päälle.

Mikä on erityisen merkityksellistä: perusterveydenhuollon hoitotakuuta huononnetaan. Sote-uudistuksen alkuperäinen tarkoitus oli saada peruspalveluita parempaan kuntoon, jotta paine erikoispalveluihin vähenee. Nyt tämä linjaus vesitetään käytännössä tyystin. Samaan aikaan hallitus satsaa mittavasti Kela-korvauksiin, jo hallitusohjelmassa linjattiin tällä kaudella tehtävän 500 miljoonan euron satsaukset sinne. Tämä helpottaa kaupunkikeskuksissa asuvien hyvätuloisten tilannetta.

Iso linja on selvä. Hallitus haluaa hivuttaa Suomea kohti amerikkalaista terveysvakuutusjärjestelmää, josta Eva onkin juuri esittänyt. Ihan hetkessä tämä toki ei tapahdu, mutta hiljalleen näivettämällä julkiset sote-palvelut päästään tavoitetta kohden. Suomalaiset eivät ole nytkään tasa-arvoisessa asemassa palveluiden saamisen suhteen, mutta tavoite karkaa kahden kerroksen palveluiden myötä yhä kauemmaksi.

Työterveyshuollon palveluiden (joiden taso toki vaihtelee) piirissä olevat ovat jo omassa luokassaan ja privaattilääkäreiden palveluita käyttävät pääsevät kaupungeissa saman tien vastaanotolle. Yksin Oulusta löytyy arkiaamuisin tarkastamalla privaattisektorilta kolmenumeroinen vapaita vastaanottoaikoja päivittäin. Hoitotakuu on jo nyt olemassa, jos pörssissä piisaa paksuutta.

Ameriikan vakuutusmalli ei ole kuitenkaan järin tehokas ja esimerkiksi siellä terveydenhuoltoon käytettiin vuonna 2020 BKT:sta 18,8 OECD:N tilastojen mukaan, kun Suomessa vastaava lukema oli 9,5%. Markkinointi ja hallinto vievät valtavasti, eikä toimintaa muutenkaan järin tehokkaaksi Yhdysvalloissa voi kuvata.

Mutta niin vain tätä ilmeisesti haetaan. Terveysvakuutukset ovat toki Suomessakin vallanneet entistä enemmän alaa. Sairaskuluvakuutettuja on vuoden 2023 lopussa ollut peräti 1,3 miljoonaa ja lukemat ovat kasvaneet entisestään. Esimerkiksi vuonna 2012 vakuutettuja oli Suomessa noin 930 000. Tämä nousu on ymmärrettävästi omiaan kiihdyttämään yksityisen sektorin kasvua ja osaavan henkilökunnan siirtymistä sinne.

Kehitys on huolestuttava terveyserojen kannalta. Erityisesti pienituloisten terveydentila on omiaan huonontumaan kun hoitoon pääsy huononee entisestään. Yhtä lailla myös syrjäseudut ottavat takkiinsa sote-paketin huonontamisesta.

Julkisuudessa on muuten puhuttu vielä kovin vähän siitäkin, että investointisuunnitelmien hyväksymismenettelyä kiristetään. Käytännössä kyseessä on liki jokaisen hyvinvointialueen esimerkiksi viime vuonna tarvitsema lisälainanottovaltuus, jonka saadakseen on pitänyt toimittaa valtionvarainministeriöön taloudellisuus- ja tuottavuusohjelma eli käytännössä sote-leikkauslista. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla tuorein paketti oli 90 miljoonaan säästöjä vaatinut. Jää nähtäväksi, mitä kiristettävää vielä tässäkin on.

OlliKohonen
Vasemmistoliitto Oulu

Isä ja puoliso.

42-vuotias sairaanhoitaja ja FM viestinnästä. Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuuston 3. vpj, Oulun 1. varavaltuutettu ja kaupunginhallituksen varajäsen. Alue- ja kaupunginvaltuustoryhmän varapuheenjohtaja. Vasemmistoliiton puoluevaltuutettu. Toivottavasti ihan OK tyyppi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu