Sammutetuin lyhdyin leikataan sotesta satoja miljoonia

Eduskunnan käsittelyssä oli keskiviikkona 18.9. kaksi lakia, jotka ovat sote-palveluiden ja niiden käyttäjien kannalta erittäin merkitykselliset. Silti ne ylittivät uutiskynnyksen vain niukasti. Kyseessä olivat terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset ja rahoituksen niin sanotun jälkikäteiskorjauksen omavastuuosuuden luominen. Varsinkin jälkimmäinen saattaa kuulostaa tekniseltä jutulta, mutta tosiasiallisesti se tulee luomaan merkittävän loven hyvinvointialueiden rahoitukseen tulevina vuosina.

Osa terveydenhuollon asiakasmaksuista saattaa nousta jopa 45 prosenttia(!) Kyseessä ei siis ole pikkujuttu, vaan iskee suoraan esimerkiksi pienituloisiin ja usein palveluita paljon tarvitseviin ikääntyneisiin ihmisiin. Hyvinvointialueet lisäksi käytännössä pakotetaan viemään asiakasmaksujen nostot ”tappiin” asti, koska niiltä leikataan vastaavasti 150 miljoonaa rahoitusta asiakasmaksujen korotusmahdollisuuden verran. Kun tällä hetkellä rahapula on valtava, ei hyvinvointialueilla ole noin vain löysää pois otettavaksi. Ei sellaisia rahoja saa nimittäin noin vain pois leikkaamalla johtajien määrää, vaikka viimeinenkin virkamies saisi kenkää. Tosin on hyvä huomata, että esimerkiksi meillä Pohjois-Pohjanmaalla hallintoa on kevennetty jo kaikkiaan 175 henkilötyövuoden verran. Se onkin sote-uudistuksella tavoiteltu fiksu säästö, mutta maan hallitus ei sellaisiin juuri keskity.

Rahoituksen tasaukseen tarkoitettua jälkikäteistarkastusta leikataan eri alueilta puolestaan 110 miljoonaa euroa vuoteen 2029 mennessä, jos valtionvarainministeriön laskelmat pitävät kutunsa. Ensimmäisen kerran jälkikäteistarkastusta maksetaan ensi vuonna, jolloin siinä huomioidaan vuoden 2023 todelliset toteutuneet kustannukset. Kaikkiaan jo alkuperäisen sote-uudistuksen ideaan olennaisesti kuuluva jälkikäteistarkastus on merkittävä osa sitä hyvinvointialueiden lisärahoitusta, jolla Orpon hallitus on harhaanjohtavasti retostellut ikään kuin omana ansionaan. Jälkikäteistarkastustakin kuitenkin tullaan siis asteittain leikkaamaan tulevina vuosina.

Keskiviikkona 18.9. järjestettiin myös Kuntamarkkinoiden puheenjohtajatentti, jossa nousi esille hallitusohjelman linjaus inhouse-yhtiöiden toiminnan muutoksista. Edellyttämällä kymmenen prosentin omistusoikeutta inhouseyhtiöön eritoten pienemmän omistusosuuksien kunnat eivät välttämättä voisi käyttää inhouse-yhtiöitä, jotka takaavat monissa paikoin esimerkiksi taloushallinnon tai ateria- ja puhtauspalvelut kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Inhouse-yhtiöiden alasajon toteutuessa kyseeseen voi tulla näiden palveluiden massayksityistäminen ja jopa miljardien muutoskustannukset, joka on omiaan rampauttamaan elintärkeitä palveluita tuottavaa julkisen sektorin toimintaa.

Hallitus siis jatkaa tiukan oikeistolaisen ja ennen kaikkea kansalaisten tarvitseville hyvinvointipalveluille politiikkansa läpiviemistä, vaikka eritoten perussuomalaiset pyrkivät peittämään tätä melskaamalla somessa Ylestä, therianeista ja maahanmuutosta. Tuttu tekniikka, jossa ohjataan mielenkiinto pois omista päätöksistä, jotka ovat aidosti ymmärrettävästi hyvin ongelmallisia myös oman äänestäjäkunnan arjen kannalta.